Tammikuun terveisiä puheenjohtajalta
Lukuvuosi kääntyy kevääseen. Aurinko viipyy horisontissa päivä päivältä pidempään, mutta sitä varjostaa vallitseva
maailmantilanne: sota, energia- ja ilmastokriisi ja talouden taantuma. Otsikot muuttuvat arjeksi luokissamme ja kunnan kouluissa. Kohtaamme työssämme moninaiset perheet, oppilaiden tuen tarpeet, reagoinnin ja kouluakäymättömyyden.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tammikuussa sivistyskatsauksen, jossa maalattiin hallinnonalan kokonaiskuva viime vuosikymmenten aikana. 1990- luvulta lähtien oppimistulokset ovat heikentyneet, suomalaisten koulutustason nousu on
pysähtynyt ja julkiset sivistyspanostukset ovat hitaassa laskussa. Oppimistulokset ovat Suomessa edelleen kansainvälisesti vertaillen hyviä, mutta lukutaidon ja matematiikan osaamisen heikkeneminen vastaa yli vuoden, joissain aineistoissa kahden vuoden, oppimista. Esiopetus on muuttunut velvoittavaksi ja oppivelvollisuus laajentui koskemaan toista astetta.
Katseet kääntyvät paitsi päättäjiin myös koulutuksen ammattilaisiin. Miten vastaamme tutkimuksen nostoihin, kehitämme toimintakulttuuriamme ja pedagogiikkaamme? Mistä ammattilainen ammentaa minäpystyvyyttä ja osaamistaan kasvaviin vaatimuksiin
nähden? Millä ajalla suunnittelemme opetusta, kodin ja kuntoutuksen ammattilaistan kanssa tehtävää yhteistyö? Miten selviämme arjesta ja jaksamme työssämme?
KSOLLIn hallitus ja luottamusmiehet tekevät työtä, jotta voisimme käydä rakentavaa keskustelua johdon kanssa työtämme koskevista asioista. Haluamme myös tukea yhteisöllisyyttämme ja järjestää tilaisuuksia, missä tulemme tutuiksi ja vahvistumme virkistymällä.
Palkkaustamme koskevista asioista huolehtivat OAJ:n neuvottelijat yhteistyössä meidän kanssamme. Neuvottelussa meitä edustaa Petra Kirkko-Jaakkola. Valtion virka- ja työehtosopimus on irtisanottu 14.1 ja neuvotteluja käydään parhaillaan seuraavaa sopimuskautta
varten 31.3.2022–29.2.2024. Elämme jännittäviä aikoja.
KSOLLI ry toivottaa kaikille jäsenille toivorikasta tulevaa kevättä!
Olkaa hallituksen jäseniin ja luottamusmiehiin yhteydessä matalalla kynnyksellä.
Lupaamme nostella kissaa pöydälle ja etsiä myös juhlaliinaa sen peitoksi, kun tapaamme toisiamme arjen
valossa ja harmaassa.
Yhteistyöterveisin,
Merja Koivisto
Törkeän tärkeitä asioita Educasta
Hallitus piti tammikuun kokouksensa Educassa 2023. Educa oli
koronavuosien jälkeen voimissaan ja kävijämäärä hipoi edellisten vuosien
ennätyksiä. Tässä hallituksen kokouksen jäsenien parhaat ”klipit” Educahuumasta:
Merja: Oppilaiden osallisuuden merkitys ”Liian usein lapsille ja nuorille
annetaan vastauksia muistettavaksi. Aivan liian harvoin annetaan ongelmia
ratkaistavaksi”. Kahmin messuilla pieniä luentoja ja materiaalia oppilaiden
osallisuuden lisäämiseen. Sain uusia ideoita mm. Verso-ohjelman kouluttajilta,
jotka nostivat esille oppilaiden kokemuksia toimijuudestaan mm. työrauhan
turvaamisen käytännöissä. Osallisuuden teema nousi esille myös Laura
Jääskeläisen luennolla ryhmäyttämisestä. Laura esitteli käytännön työkaluja
ryhmän toimivuuteen ja myönteisen ilmapiirin lisäämiseen (ja kirjaansa). Karvi
on osaltaan koostanut tietoa siitä, mitä oppilaat ja huoltajat pitävät hyvinä
keinoina edistämään koulussa viihtymistä ja yhteisöllisyyttä. Lisätietoa: Laura
Jääskeläinen: 5 vinkkiä opettajalle ryhmän hyvinvoinnin tukemiseen - Ota
ryhmäilmiö ja vahvuusharjoitukset haltuun:
https://www.youtube.com/watch?v=l5nUB52zARs Verso vertaissovittelu:
https://sovittelu.com/vertaissovittelu/ Karvi:
https://karvi.fi/publication/kiusaamista-ehkaisevien-seka-hyvinvointia-ja-tyorauhaa-parantavien-menetelmien-arviointi/
Kirsi: Keskittymisen ja palautumisen tärkeys Kuuntelin monia hyviä
miniluentoja ja jonkin verran ehdin kiertää esittelypisteitä. Suurimman
vaikutuksen teki keskittymiseen ja palautumiseen liittyneet luennot. Opin miksi
keskittyminen on niin vaikeaa. Aivomme on edelleen metsästäjä-keräilijän aivot,
jolle oli vaarallista syventyä liian pitkäksi aikaa yhteen asiaan. Jatkuvasti
piti huomioida mitä ympärillä tapahtui, jottei jokin vihamielinen peto tai
ihminen päässyt hyökkäämään kimppuun. Aivomme reagoivat herkästi kaikkeen
uuteen, liikkuvaan ja värikkääseen, jolloin keskittymisemme käsillä olleeseen
asiaa katkeaa ja tällaista sisältöä löytyy mm. kännykän kautta rajattomasti.
Äkillinen asia, suklaa ja esim. tupakka aiheuttavat mielihyvähormonin eli
dopamiinin tuotannossa piikin, mutta sen jälkeen dopamiinin perustaso laskee
alemmas ja olemme alttiimpia ahdistukselle ja masennukselle. Liikunta puolestaan
nostaa dopamiinin tuotantoa ja lisää hermosoluja hippokampuksessa. Oppiminen
tehostuukin liikunnan jälkeen. Keskittymistä parantaa liikunnan lisäksi ulkoilu,
käsityöt, musiikin harrastaminen, tanssi, mihinkään keskittymättömyys eli pelkkä
oleilu ilman älylaitteita sekä nukkuminen. Hyvä viiden minuutin tauko voisi olla
luennoitsijoiden mielestä jotain sydämen sykettä nostavaa liikuntaa kuten
punnerruksia, kyykkyjä, vatsaliikkeitä, portaiden kävelyä ylös ja alas, reipas
kävelylenkki tai tanssiminen. Kännykän kanssa istuskelu huonontaa keskittymistä
eikä toimi palauttavana taukona. Tästä aiheesta veso-koulutus olisi enemmän kuin
tarpeellinen.
Psykologisesta palautumisesta kertoi puolestaan tuoreeltaan
opettajien palautumisesta väitellyt Anniina Virtanen. Mieli tarvitsee
vastaliikettä työlle. Palautumisen tarve näkyy, jos työpäivän jälkeen on vaikea
rentoutua, olo on uupunut työpäivän päätteeksi, on ärtynyt tai hermostunut,
tuntee tarvetta vetäytyä omiin oloihin, olo tuntuu rentoutuneelta vasta toisena
vapaapäivänä tai on ylivirittynyt jolloin on vaikea rauhoittua ja heräilee
yölläkin miettimään työasioita. Palautumista edistää tekeminen, joka vie
ajatukset pois töistä, aktiiviseen, innostavaan uppoutuminen, liikunta, rutiinit
työpäivän päättämiseen, esim. työmatkaliikunta, mindfullness ja huolihetket,
rentoutuminen, kehon ja mielen rentouttaminen, hengitysharjoitukset, läheisyys,
luonnossa oleilu, rauhallinen liike, omaehtoisuus, vaikutusmahdollisuudet
vapaa-aikaan ja täyttämiseen, omien arvojen mukainen arki, jaksamisen
huomiointi, taidonhallinta sekä uuden oppiminen ja näkökulmien laajentaminen.
Matti: Opettajien palkkaus ja työnkuva Päällimmäisenä jäi mieleen OAJn
järjestämä luento palkkauksesta. Viesti oli, että työaikamme koostuu vesoista
(3pv), oppitunneista (valmistelu ja jälkityöt), ys-ajasta (ENINTÄÄN 101-tuntia+
6 h koulutusta tai tyhytoimintaa) ja meillä lisäksi remt-tehtävistä. Luennon
jälkeen keskustelin luennoitsijan kanssa keväällä järjestettävästä tilaisuudesta
työnantajan kanssa. Wilman esittelypisteellä esiteltiin uusia ominaisuuksia.
Wilmaan on ilmestynyt Wilma links-työpöytäsovellus. Tämän ominaisuuden saa
käyttöön Wilman etusivun vasemmasta ylänurkasta löytyvästä ruudukosta tai
vohvelista. Tuolla luennolla visioitiin myös tulevaisuutta, jossa Wilmaan
kerättyä metatietoa käytetään ennaltaehkäisemään oppimisen pulmia. Kone siis
jatkossa kertoo, miten ongelmat ratkotaan ennen niiden ilmestymistä…
Maikkis: Lukutaidon merkitys Parasta antia Educassa oli mielestäni messujen
monipuolisuus; jokainen messuvieras on varmasti löytänyt itselleen tärkeitä
osastoja tai kuunnellut itseä kiinnostavia luentoja. Haasteena lienee olikin se,
mitä valita, kun monet itseä kiinnostavat luennot olivat samaan aikaan. Kävin
mm. kuuntelemassa luennon "Oppivat aivot ja lukutaito: auta oppimaan, kannusta
kielen käyttöön". Luennoitsijoina Aivotutkimuskeskuksen apulaisprofessori ja
aivotutkija Tiina Parviainen Jyväskylän yliopistosta ja lukutaidon opetuksen
asiantuntija ja yliopistonopettaja Sanna Luokomaa Jyväskylän yliopiston
opettajankoulutuslaitokselta Nostoja luennosta: -hyvä käsikirja opettajille,
jotka opettavat äidinkieltä: Päivi Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle: *Innosta
lapsi kirjan pariin, kannusta monipuoliseen kielenkäyttöön -perinteinen kirja on
edelleen paras “käyttöliittymä” *Yhtä tärkeää kuin on lukeminen, on kielellä
leikkiminen, omien ilmaisun rajojen hakeminen, kielen mahdollisuuksien
tutkiminen, jopa kielen “anarkistinen” käyttö -Monilukutaito kehittyy lapsuuden
ja nuoruuden aikana (varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja siitä vielä
eteenpäin) -Opettajan on hyvä tunnistaa oppilaidensa yksilölliset taitotasot:
missä kohtaa oppija on matkallaan luki-taidoissaan. Näin opettaja pystyy
tukemaan oppilasta riippumatta siitä, millä luokka-asteella oppilas on. Toisin
sanoen opettajan on hyvä tuntea luku- ja kirjoitustaidon hierarkkinen
rakentuminen, jotta opetustavoitteissa voidaan tarpeen mukaan siirtyä rohkeasti
taitojen kehityksen portailla ylös- tai alaspäin oppijan yksilöllisten tarpeiden
mukaisesti. -Brändää lukeminen uudelleen: lukemisen kyllästämä arki tarjoaa
hyvän vastapainon kiireelle, harrastusrumballe, paikasta toiseen viilettämiselle
-Lukeva yhteisö tukee aloittelevaa lukijaa lukemiseen kiinnittymisessä -Anna
lukevan aikuisen malli -Lukeva elämäntapa on jokaisen oikeus -Lopuksi vinkki
alkavasta koulutuksesta: Luku- ja kirjoitustaitojen oppiminen ja opettaminen
(25op) -> ks. Opinto-opas:
https://www.avoin.jyu.fi/opinto-opas/fi/moduuli/lukoavoinjyu/ Tiina Parviaisen
osuus: Oppivat aivot ja lukutaito *Kehittyvä lapsi viettää koulussa suuren osan
lapsuudestaan ja nuoruudestaan -> tuona aikana aivoihin rakentuu koko
elämänkaaren taustalla toimiva koneisto, johon koodataan tiedolliset,
taidolliset, emotionaaliset ja vuorovaikutukselliset valmiudet! *Aivot
rakentuvat vuorovaikutuksessa; sekä positiiviset että negatiivissävytteiset
palautteet vaikuttavat kehitykseen *Aivot oppivat,/“sopeutuvat” jatkuvasti
(elinikäinen oppiminen) *Oppiminen ja oppijan hyvinvointi kulkevat käsikädessä
*Lukeminen on evoluution näkökulmasta uusi “lisäosa” aivoihin *Aivot
käsittelevät luettua tekstiä huikealla vauhdilla: kun silmämme näkee tekstin
(erottaa tekstin yleiset visuaaliset piirteet) aivot reagoivat erottelemalla
kielelle ominaiset hahmot =kirjaimet ja sanat ja tekstin merkitys avautuu (ts.
Ymmärrämme lukemaamme) Tähän kaikkeen on mennyt aikaa alle 0,5 sekuntia!
*Aivoissa ei ole valmiina synnynnäisesti lukemiseen erikoistuneita hermoverkkoja
*Lapsi altistuu kirjoitetulle kielelle hyvin varhaisessa vaiheessa *Kehityksen
aikana aivoihin rakentuu verkosto, joka mahdollistaa nopean (edellä kuvatun)
kirjoitetun tekstin käsittelyn *Joillakin aivojen kehityksellisessä ohjelmassa
tapahtuu virhe, joka sekoittaa erityisesti äänteiden käsittelyä ja tekee
lukemaan oppimisesta työlästä *Miten oppimista voi tehostaa? -> Hyvä muistaa,
että aivot ulottuvat päästä varpaisiin eli kaikki, mitä teemme, vaikuttaa
aivoihin –erityisesti lapsilla ja nuorilla. Positiivinen ja turvallinen mielen
tila ja toistojen määrä edesauttaa oppimista.
Jäsenmatka Amsterdamiin
Kesäinen Amsterdam kutsui reilun neljännessataa ksollilaista, muutaman entisen
ksollilaisen sekä perheen jäsenen ihailemaan kanavia, pyöräileviä hollantilaisia
sekä nauttimaan iloisesta seurasta. Hollannin aurinko paistoi ja lämpötila oli
suomalaisille sopivan lämmin. Hotelli metro- ja raitsikkamatkan päässä
ydinkeskustassa tutustutti sopivasti suurkaupungissa elämiseen ja turvasi
rauhalliset yöunet poissa hälyisämmiltä kaduilta.
Jäsenmatkalle osallistujat saivat vapauden suunnitella ohjelmaansa omien
mieltymyksiensä mukaan. Osa vietti enemmän aikaa kaupoissa sekä katujen
vilinässä, toiset puistoissa tai museoissa ja osalla oli virtaa vielä
Amsterdamin yöelämäänkiin. Perjantaina halukkailla oli mahdollisuus vierailla
Brysselin Eurooppakoulussa. Siitä lisää toisessa artikkelissa.
Lauantaina kokoonnuttiin porukalla illallisristeilylle, lähtöpaikkana Rijks-
museon edessä oleva laituri. Teoriassa helppoa ja käytännössä vaikeaa.
Ensinnäkin Rijks -museon edessä on ainakin kolme laituria, joista eri
risteilyfirmat hakivat matkalaisia. Lisäksi risteilyfirmamme tiedonvälitys oli
kangerrellut ja laiva oli odottamassa meitä rautatieaseman laiturissa. Onneksi
seuraamme oli lyöttäytynyt Onervassa aikoinaan harjoittelun tehnyt
hollantilaisvahvistus Ryan ja hän sai selvitettyä myös katuhälinän keskellä
kanavaristeilyfirman edustajan kanssa tilanteen sekä aluksen hakemaan meidät
oikesta paikasta. Aloitimme siis risteilyn kuivalla maalla muistaen
pitkäaikaista puheenjohtajaamme Artoa, joka eläkkeelle siirtyessään valittiin
KSOLLIn kunniajäseneksi.
Kanavaristeilylle laivaankin päästiin aikanaan ja välimerellisten kasvisruokien
äärellä hyvässä seurassa ei meinannut maisemia muistaa katsoa.
Amsterdam tarjosi kivan ympäristön kesämatkalle, mutta toisaalta oli kaupunkiin
tullut muitakin ja ihmismassojen vyöry suosituimmilla kaduilla iltaisin oli
silmiinpistävää. Maata pitkin Amterdamiin matkanneet näkivät selvästi miten
pienet kaupungit Amsterdamin läheisyydessä olivat paljon rauhallisempia. Myös
hollantailaiskontaktimme Ryanin kanssa oli puhetta, kuinka Amsterdamilaiset
alkavat kyllästyä turistimassoihin. Vastuullisen matkailun näkökulmasta täytyy
KSOLLInkin miettiä mihin jatkossa teemme reissuja.
Teksti: Kirsi Niemi
Kuvat: Anu Pakkanen, Minna Nieminen, Kirsi Niemi ja Miia
Herranen
KSOLLIlle solidaarituusvastaava
OAJ on vahvistanut solidaarisuustyötään ja toivonut myös yhdistyksiään nimeämään solidaarisuusyhteyshenkilöitä. KSOLLIn ensimmäiseksi solidaarisuusvastaavaksi valittiin Katri Rinne Mäntykankaalta. Tässä hänen esittelynsä.
Olen Katri Rinne. Työskentelen ohjaavana opettajana Valterin Kuopion toimipisteessä. Erityisluokanopettajan taipaleeni aloitin Vantaalla jo viime vuosituhannen puolella ja Valterissa olen ehtinyt toimia yli kymmenen vuotta. Työssäni tunnen edelleen paloa uuden oppimiseen ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen ihmettelemiseen. Osallisuuden mahdollistaminen ja vahvistaminen, positiivisen kohtaamisen voima, vahvuuksien löytäminen sekä yhdessä ideoiminen ovat kulmakiviäni niin lasten ja nuorten kanssa toimiessa, kuin monialaisissa verkostoissa työskennellessä. Vapaa-ajalla tykkään mökkeillä, vaellella metsissä ja kuntoilla perheeni ja eläinteni kanssa. Hevostelu on harrastuksistani vanhin ja kylmäuinti uusin.
Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja ihmisoikeusasiat sekä globaalin vastuun kantaminen ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Tässä ajassa ja maailmantilanteessa nämä kuuluvat erityisen paljon meille kaikille. Otan ilolla vastaan uuden pestini KSOLLI:n solidaarisuusvastaavana.
OAJ:n solidaarisuustyöhön kuuluu turvallisen tilan vahvistamista, globaalia vastuuta ja kehitysyhteistyötä. Turvallisemman tilan periaatteiden lähtökohta on, että kohtelemme muita kuten haluaisimme itseämme kohdeltavan.
Kunnioita jokaisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa sekä itsemääräämisoikeutta. Kunnioita toisten yksityisyyttä ja muista, että jokainen määrittelee omat fyysiset ja psyykkiset rajansa.
Kohtaa toiset tasavertaisina. Anna tilaa keskustelulle, kuuntele ja ole avoin osallistujien moninaisuudelle ja erilaisille mielipiteille. Ole valmis oppimaan ja kehittymään. Huolehdi omasta ja toisten hyvinvoinnista parhaasi mukaan.
Tiedosta omat ennakko-oletuksesi ja tarkastele kriittisesti omaa ajatteluasi. Älä pidä omia näkemyksiäsi ainoina oikeina. Älä tee oletuksia esimerkiksi toisten sukupuolesta, taustasta, perhesuhteista tai mielipiteestä. Pyri osaltasi purkamaan stereotypioita. Edistä oikean tiedon leviämistä ja estä väärän tiedon leviämistä. Ajattele ja ennakoi. Huomioi, että oma vakiintunut tapa ajatella voi joskus loukata toisia.
Tunnista ja puutu syrjintään, häirintään ja epäasialliseen kohteluun. Puuttuminen on jokaisen tehtävä. Opi tunnistamaan häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu ja puutu siihen ottamalla asia puheeksi rauhallisesti mahdollisuuksien mukaan jo tilanteessa.
Valteri-säbäilyä 2023
Perinteinen Valteri-sählyturnaus järjestettiin poikkeuksellisesti syystapahtumana Helsingissä 26.8.2023. Sählyyn osallistui runsaslukuinen joukko sekä pelaajia että kannattajia.
Sählyturnauksessa voittajaksi tiukoista peleistä selviytyi Tervaväylä. Toiseksi tuli Onerva ja pronssille kipusi Mikael. Myös Terviksen kannattajaporukka sai oman palkintonsa iltajuhlassa.
Sählypeleissä nähtiin hienoja yksilösuorituksia ja aistittiin joukkuehenkeä parhaimmillaan. Kannustusjoukot kannustivat tarmokkaasti myös vastustajajoukkueita, finaaliin asti.
Ruskislaiset olivat järjestäneet hienon ja lämminhenkisen tapahtuman. Iltajuhla Ruskiksella alkoi aurinkoisessa säässä, pihalla nautittujen hodareiden ja virvokkeiden kera. Ruskiksen liikuntasali oli katettu illan ruokailua varten. Ruoka nautittiin ennen illan ohjelmanumeroita: visailua ja musiikki/tanssiesityksiä.
Kuvat: Henni Petäjistö
Teksti: Henna Sinisalo ja Miia Herranen
