Kuurojen ja sokeain koulu on perinteikäs KSOLLI ry:n lehti. Tänä vuonna (2024) ilmestyy lehden 133. vuosikerta. Lehti on julkaistu vuodesta 2006 lähtien verkkolehtenä. Keväällä 2019 lehti siirtyi blogialustalle.

Lehden edeltäjä on Suomen aistivialliskoulujen lehti (Tidskrift för abnormskolorna i Finland) on vuonna 1892 perustettu Suomen Aistivialliskoulujen opettajaliiton julkaisema lehti. Vuonna 1931 sen nimeksi tuli Kuuromykkäin- ja sokeainkoulu, ja nykyisin lehden nimi on Kuurojen ja sokeain koulu. Sen nimikkeitä ovat olleet myös Suomen aistivialliskoululehti ja Aistivialliskoululehti. Lehden julkaisija on ollut vuodesta 1993 Kuurojen ja sokeain opettajain liitto nykyiseltä nimeltään KSOLLI ry.

KSOLLI löytyy myös Facebookista.

Tervetuloa lukemaan uusinta Kuurojen ja sokeain koulu -lehteä!

perjantai 7. toukokuuta 2021

Kuurojen ja sokeain koulu -lehti 1/2021


Hyvä  KSOLLIn jäsen

Vuonna 2003 Mikkelin liittokokouksessa minut valittiin KSOLLI:n puheenjohtajaksi. Jyväskylän näkövammaisten koulun erityisopettaja Veli Leppänen jättäytyi puheenjohtajan tehtävistä ja siirtyi varapuheenjohtajaksi. Jo aiemmalla kaudella Heikki Linja, Haukkarannan koulun oppilaskodin johtaja, oli siirtynyt eläkkeelle puheenjohtajan tehtävistä.

Veli Leppänen toimi minulle mentorina ja opasti järjestötyön toimintakulttuuriin. Siihen saakka monet asiat oli ”sovittu kädenpuristuksin” työnantajan ja järjestön kesken. Toisinaan oli vaikeaa löytää kirjallisia selkeitä dokumentteja siitä, mitä oli sovittu ja kuinka sopimuksia tulisi tulkita. Silloinen VES (=valtion virkaehtosopimus) oli kuitenkin laajempi ja kertoi tarkemmin palvelussuhteen ehdoista, palkanmaksun perusteista kuin nykyään. Opettajien palkkaus perustui vuosisidonnaisiin C-palkkaluokkiin ja ikälisäjärjestelmään. Nykyiseen VAATI- tasoihin perustuvaan palkkausjärjestelmään verrattuna järjestelmä oli kyllä selkeämpi ja helpommin toteutettavissa oleva. Muutoksia nykyiseen palkkausjärjestelmään on todella ollut vaikea saada. Meillä on ollut esim. käytössä taso 5.a, jonka kriteereitä ei ole edes ollut olemassa, ja tason kriteereitä on sovellettu villisti eri toimipisteissä eivätkä ne ole perustuneet useinkaan työn vaativuuteen, vaan 5.a-tasolla oleva opettaja on saanut sen lisätyöstä.  Useiden vuosien aikana tehty työ palkkausjärjestelmän kehittämiseksi tuottaa vihdoin tulosta, kun erityisopettajia ja erityisluokanopettajia aletaan siirtää tasolta 5. tasolle 5.a. Tästä suuri kiitos VAATI- palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmässä olleille / Anu Pakkaselle.

Vuosien aikana palkallisesti ehkä merkittävin saavutus on ollut ohjaavien opettajien siirtyminen ns. soveltavaan kokonaistyöaikaan. Työajan soveltamisessa, lomaa-ajan määräytymisessä ja muussa sopimuksen soveltamisessa on ollut ongelmia ja niiden ratkaisemiseksi tehdään edelleen työtä. Iso ongelma on, että työaikajärjestelmät eivät tunne soveltavaa kokonaistyöaikaa ja usein se sekoitetaan kokonaistyöaikaan. Sopimusta ei ole voitu kirjoittaa täsmällisemmin ja se taas antaa työnantajalle mahdollisuuden soveltaa sopimusta liian omintakeisesti.

KIEKU- työajanseurantajärjestelmä, aikaisemmalta nimeltään TARMO, on pakollinen kaikille valtion palveluksessa oleville, mutta järjestelmä ei taitu opetusvelvollisuustyöajassa oleville opettajille. Alkuvaiheessa kävimme todella kovaa vääntöä siitä, mitä opettajien tulisi kirjata omasta työajastaan järjestelmään. Taisipa yhdessä vaiheessa OAJ:n entinen puheenjohtaja Erkki Kangasniemikin puuttua asiaan, koska alussa meinattiin kajota opettajan autonomiaan merkittävällä tavalla. Onneksi tänä päivänä KIEKU on ”siedettävä” ainakin opetusvelvollisuustyöajassa oleville.

Viime vuosien aikana edunvalvontatyö on muuttunut yhä selkeämmin saavutettujen etujen puolustamiseksi. OAJ on kyselyissään selvittänyt esim. jäsenten halukkuutta osallistua työtaistelu-toimenpiteisiin eli lakkoon. Ainoa selkein peruste lakkoon menemiselle on, että nykyiset edut heikkenevät merkittävästi. Solidaarisuudesta toisten puolesta ei ole tietoakaan, esim. että muut opettajat suostuisivat menemään lakkoon taisteltaessa varhaiskasvatuksen opettajien palkoista tai päinvastoin. Järjestäytymisaste OAJ:ssä on varsin korkea johtuen esim. siitä, että OAJ on ammattijärjestö, jossa puoluepolitikoinnilla ei ole sijaa. Riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä oppositiossa, OAJ tekee työtä jäsentensä etujen ajamiseen koulutuspolitiikan ollessa erittäin merkittävässä roolissa.

KSOLLI: n jäsenkehitys on huolestuttavaa ja meidän on laajennettava jäsenpohjaa tulevaisuudessa. OAJ on ajanut työnantajakohtaisia yhdistyksiä ja tässä voisi olla meidän mahdollisuus laajentumiselle. Tavoitteena voisi olla, että saisimme kaikki (ainakin OPH:n = opetushallituksen alaiset) valtion opettajat samaan KSOLLIn perustuksille perustettavaan yhdistykseen / liittoon. Tässä täytyy vain olla tarkkana, ettemme mahdollista uutta yhdistystä perustettaessa menetä KSOLLIn ja OAJ:n väliseen sopimukseen perustuvaa jäsenmaksupalautetta. Työantajakohtaisia yhdistyksiä perustettaessa menetimme muutama vuosi sitten suuren joukon Spesia Turun opettajia toiselle yhdistykselle, siksi olisin varovainen ”näissä askelissa.” Yhteydenottoja valtion kielikouluihin ja Eurooppa - kouluun on taholtamme jo ollutkin.

Nykyinen sopimus on katkolla 2022 ja sen vuoksi uudet neuvottelutavoitteet tulee tehdä syksyn 2021 aikana myös KSOLLIn osalta. Työmarkkinakentällä uusi trendi on pyrkiä paikalliseen sopimiseen, yleistä linjaa ei enää haluttaisi määritellä valtakunnan tasolla (työnantajajärjestöjen tavoite, esim. metsäteollisuus, tekniikan teollisuus). Palkat sovittaisiin jokaisen työntekijän kanssa kahdestaan ja luottamusmiesjärjestelmää ei tarvittaisi.

Miltä sinusta tuntuisi, jos sinä joutuisi neuvottelemaan itse oman palkkasi? (joistakin palkanosista, esim. REMT- tehtävät + lisätyö sinä sovit toki nykyäänkin!)

OAJ ajaa kaikille opettajille tulevia palkankorotuksia opettajataustasta riippumatta.

Tulevan neuvottelukierroksen tavoitteissa tulisi erotella työn kuormittavuuteen (pandemia/etä- työ, yhä vaikeampi oppilasaines / perheet/huoltajat, yms.) vaikuttavat tekijät, jotka lisäävät työn vaativuutta, ja jatkuvasti lisääntyvä lisätyö. Jälkimmäinen on ehkä helpommin sopimuksilla määriteltävissä ja korvattavissa, mutta työn kuormittavuus työn vaativuutta lisäävänä tekijänä onkin sitten ongelmallisempi. Molemmat kuitenkin tulisi ottaa huomioon palkkapoliittisia tavoitteita asetettaessa. Paikallinen sopiminen voisi sopia juuri työn kuormittavuutta / vaativuutta määriteltäessä ja sitä korvattaessa. Sen määritteleminen on varmasti haasteellista, mutta hyvällä esimiestyöllä ja yhteistyöllä opettajien kanssa se voisi olla mahdollista. Lisätyön korvaaminen taas tulisi sopia valtakunnan tasoisilla sopimuksilla.

Nykyinen opetusvelvollisuustyöaikaan (= oppitunnit, YS- aika, erikseen määrättävät tehtävät) perustuva työaika ei enää vastaa tarkoitustaan. Esim. VALTERIssa OPV- työajalle tulevaisuudessa tulisi tehdä jotain, jotta saisimme kaikki opettajien työtehtävät korvauksen piiriin. YS- aika (= yhteissuunnittelu) ei riitä millään kaikkien tehtävien hoitamiseen.

Voisiko tavoitteena siis olla, että YS- aikaa merkittävästi lisättäisiin, esim. 5h/vko?

Osaltani ympyrä sulkeutuu Mikkelin liittokokouksessa kesäkuussa 2021 ja tuolloin minun puheenjohtajuus sekä hallitustyöskentely päättyy. Opettajan työssä olen vielä muutaman vuoden.

Nämä vuodet ovat olleet värikkäitä niin edunvalvontatyössä kuin yhteisissä valtakunnallisissa ja paikallisissa tapahtumissa. Olemme tehneet mieleen jääviä ulkomaan ja kotimaan matkoja, järjestäneet hienoja paikallisia tapahtumia yhdessä toistemme seurasta nauttien. Ilman KSOLLIa ja ”ksollilaisia” en olisi saanut niin upeita uusia ystäviä ja tuttavuuksia, jotka kantavat vielä pitkälle tulevaisuuteen. Järjestötoiminta ja edunvalvonta on myös hyvin pitkälle ”ihmissuhdetyötä”, kontakteja, yhteisiä illanistujaisia ja kekkereitä, joissa asioita voi viedä eteenpäin.

 

Kiitoksia kaikille yhteisistä vuosista ja toivotan kaikille voimia niin opetusalan työssänne kuin myös tässä järjestötyössä.                                          

T:  Arto Ollila


KOKOUSKUTSU

Tervetuloa KSOLLI ry:n varsinaiseen liittokokoukseen

Aika: Perjantaina 11.6.2021 klo 15

Koska elämme poikkeusaikoja korona-pandemian vuoksi, päätyi hallitus perumaan liittopäivät ja järjestämään liittokokoksen etänä, Teamsin välityksellä.

Kukin toimipiste voi varata tilan ja kokoontua kokoontumisrajoitukset huomioiden seuraamaan kokousta ja ruokailla kokouksen jälkeen yhdessä.

Kokousta voi seurata myös itsekseen, oman koneensa ääressä, parhaaksi katsomassaan paikassa.


Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat:

Kokouksen avaus

1. Kokouksen järjestäytyminen
a) kokouksen puheenjohtajan valinta
b) kokouksen sihteerin valinta
c) Kokouksen pöytäkirjantarkistajien (2) valinta ja ääntenlaskijoiden (2) valinta
d) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
e) Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

2. Varsinaiset liittokokousasiat
a) toimintakertomusten 2018-2020 hyväksyminen
b) tilinpäätösten 2018-2020 hyväksyminen
c) tili- ja vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille

3. Hallituksen toimipaikan valinta seuraavaksi toimikaudeksi

3. Puheenjohtajan ja hallituksen varsinaisten ja varajäsenten vaali

- Liiton säännöissä mainitaan, että ”kaikki vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, ellei kokous toisin päätä”. Tämä antaa etäliittokokoukselle mahdollisuuden toteuttaa mahdolliset äänestykset suljettua lippuäänestystä korvaavin tavoin.

4. Liiton toimihenkilöiden palkkioiden vahvistaminen

5. Jäsenmaksun suuruuden vahvistaminen

6. Toiminnantarkastajien (2) ja varatoiminnantarkastajien (2) valinta

7. Asiamiesten valinta

8. Kuurojen- ja sokeain koulu -lehti
a) hallitus esittää, että jatkossa Kuurojen- ja sokeain koulu -lehti koostettaisiin vähintään kerran vuodessa ajankohtaisista asioista ja tapahtumista, joita tiedottaja kokoaa mm. some -kanaville.

9. Muut asiat
a) jäsenten esittämät asiat
b) hallituksen esittämät asiat

10. Yleiskeskustelu

Kokouksen päättäminen


Mainittakoon, että liittokokouksen käsiteltäviksi tarkoitetut asiat tulee esittää hallitukselle kirjallisesti vähintään kuukautta ennen liittokokousta, ja lähettää  sähköpostilla arto.ollila@valteri.fi. Tämä on jäsenistölle tiedoksi välitetty myös sähköpostitse 5.5.2021.


Jyväskylässä 7.5.2021
KSOLLI ry
Hallituksen puolesta
Anu Pakkanen, sihteeri

 

 

Korona-ajan aprillia

Tärkeä tiedotus luokkiin 1.4.2021

Kansallisen korononeuvoston (Kkn) uusissa tutkimuksissa on havaittu istumisen lisäävän lasten ja nuorten koronaan sairastumisen riskiä.

Kouluja kehotetaan  ryhtymään toimeen, jotta oppilaiden istuminen vähenisi.

Opetuksen koronaryhmä ohjeistaa vähentämään istumista koulussa tuoleja poistamalla.

Tuolit kerätään tänään yleisiin tiloihin ja sieltä ne siirretään varastoon.

 

Toimi näin:

1.Laita tuoliin teippi, jossa on luokan numero.

2. Vie tuoli käytävään.

3. Jatka opiskelua seisomapöydän ääressä.

Myös vapaa-ajalla turhaa istumista tulee välttää.

 

Koronaryhmän puolesta

Kirsi Narranen

Oheinen tiedotus tuli sähköpostiini kiirastorstaina 1.4., ja luimme sen yhdessä oppilaitten kanssa suomen kielen tunnilla. Oppilaat lähtivät toteuttamaan viestin ohjeita ilman epäilyksen häivää. Vain yksi ylempien luokkien oppilas kyseli lisäperusteita toiminnalle. 

Tuolien poisviemisen jälkeen paljastin jutun olleen aprillia. Oppilaat nauroivat huijatuksi tulemiselleen, vain yhdelle oppilaalle oli kova paikka myöntää menneensä lankaan. 

Luimme tekstin uudelleen läpi medialukutaitoharjoituksena, mistä voisi tietää, ettei teksti ole totta. Suomea toisena kielenä opiskeleville tekstin luotettavuuden arviointi vaatii vielä enemmän ohjausta kuin äidinkielen lukijoille. Korona-ajan ohjeistukset ovat kuitenkin koulineet meidät hyväksymään milloin mitäkin ehkä hulluiltakin tuntuvia määräyksiä.

 

Kirsi Niemi 

erityisluokanopettaja


 Oi niitä aikoja?

Eletään kevättalvea vuonna 2015, ja on aika laatia toisen asteen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmia peruskoulun päättäville oppilaille. Suuntaan autoni keulan kohti Pohjois-Savoa, josta matkani on määrä jatkua Pohjois-Karjalan kautta Etelä-Savoon ja sieltä takaisin Keski-Suomeen. Edessä on 600 km:n edestä siirtymiä ja neljä palaveria kahden päivän sisällä. Takanakin on melkoinen työrupeama, kun olen esitäyttänyt oppilaiden toisen asteen suunnitelmat sekä suunnitellut ajoreittejä ja sopinut aikatauluja huoltajien, opettajien ja kuntoutusohjaajien kanssa - unohtamatta hotellin varaamista ja M2:n täyttämistä. Esimieheni/henkilöni Juha Lahti on kyllä puhunut etäpalveluiden tarjoamisesta, mutta niiden käytännön toteuttamiseen liittyy liian paljon kysymysmerkkejä. On siis lähdettävä tien päälle.

Eletään kevättalvea vuonna 2021. Valmistaudun Teams-palaveriin, johon olen lähettänyt etukäteen kutsun kaikille osallistujille. Ennen palaverin alkua ehdin käymään syömässä oman koulun ruokalassa, minkä jälkeen siirryn varaamaani työhuoneeseen. Aikataulujen sopiminen oli huomattavasti helpompaa, kun käyntejä ei tarvinnut ketjuttaa. Aikaa ei kulunut myöskään ajoreittien suunnitteluun, hotellin varaamiseen eikä M2:n täyttämiseen. Vuonna 2015 uusista ystävistämme, Ashasta ja Tiplasta, ei ollut vielä tietoakaan, mutta jotenkin minusta tuntuu siltä, että tänä keväänä pääsen näiden toisen asteen palaverien suhteen helpommalla kuin kuusi vuotta sitten.

Mika Minkkinen, ohjaava opettaja, Valteri Onerva