Kuurojen ja sokeain koulu -lehti 1/2021

Hyvä  KSOLLIn jäsen

Vuonna 2003 Mikkelin liittokokouksessa minut valittiin KSOLLI:n puheenjohtajaksi. Jyväskylän näkövammaisten koulun erityisopettaja Veli Leppänen jättäytyi puheenjohtajan tehtävistä ja siirtyi varapuheenjohtajaksi. Jo aiemmalla kaudella Heikki Linja, Haukkarannan koulun oppilaskodin johtaja, oli siirtynyt eläkkeelle puheenjohtajan tehtävistä.

Veli Leppänen toimi minulle mentorina ja opasti järjestötyön toimintakulttuuriin. Siihen saakka monet asiat oli ”sovittu kädenpuristuksin” työnantajan ja järjestön kesken. Toisinaan oli vaikeaa löytää kirjallisia selkeitä dokumentteja siitä, mitä oli sovittu ja kuinka sopimuksia tulisi tulkita. Silloinen VES (=valtion virkaehtosopimus) oli kuitenkin laajempi ja kertoi tarkemmin palvelussuhteen ehdoista, palkanmaksun perusteista kuin nykyään. Opettajien palkkaus perustui vuosisidonnaisiin C-palkkaluokkiin ja ikälisäjärjestelmään. Nykyiseen VAATI- tasoihin perustuvaan palkkausjärjestelmään verrattuna järjestelmä oli kyllä selkeämpi ja helpommin toteutettavissa oleva. Muutoksia nykyiseen palkkausjärjestelmään on todella ollut vaikea saada. Meillä on ollut esim. käytössä taso 5.a, jonka kriteereitä ei ole edes ollut olemassa, ja tason kriteereitä on sovellettu villisti eri toimipisteissä eivätkä ne ole perustuneet useinkaan työn vaativuuteen, vaan 5.a-tasolla oleva opettaja on saanut sen lisätyöstä.  Useiden vuosien aikana tehty työ palkkausjärjestelmän kehittämiseksi tuottaa vihdoin tulosta, kun erityisopettajia ja erityisluokanopettajia aletaan siirtää tasolta 5. tasolle 5.a. Tästä suuri kiitos VAATI- palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmässä olleille / Anu Pakkaselle.

Vuosien aikana palkallisesti ehkä merkittävin saavutus on ollut ohjaavien opettajien siirtyminen ns. soveltavaan kokonaistyöaikaan. Työajan soveltamisessa, lomaa-ajan määräytymisessä ja muussa sopimuksen soveltamisessa on ollut ongelmia ja niiden ratkaisemiseksi tehdään edelleen työtä. Iso ongelma on, että työaikajärjestelmät eivät tunne soveltavaa kokonaistyöaikaa ja usein se sekoitetaan kokonaistyöaikaan. Sopimusta ei ole voitu kirjoittaa täsmällisemmin ja se taas antaa työnantajalle mahdollisuuden soveltaa sopimusta liian omintakeisesti.

KIEKU- työajanseurantajärjestelmä, aikaisemmalta nimeltään TARMO, on pakollinen kaikille valtion palveluksessa oleville, mutta järjestelmä ei taitu opetusvelvollisuustyöajassa oleville opettajille. Alkuvaiheessa kävimme todella kovaa vääntöä siitä, mitä opettajien tulisi kirjata omasta työajastaan järjestelmään. Taisipa yhdessä vaiheessa OAJ:n entinen puheenjohtaja Erkki Kangasniemikin puuttua asiaan, koska alussa meinattiin kajota opettajan autonomiaan merkittävällä tavalla. Onneksi tänä päivänä KIEKU on ”siedettävä” ainakin opetusvelvollisuustyöajassa oleville.

Viime vuosien aikana edunvalvontatyö on muuttunut yhä selkeämmin saavutettujen etujen puolustamiseksi. OAJ on kyselyissään selvittänyt esim. jäsenten halukkuutta osallistua työtaistelu-toimenpiteisiin eli lakkoon. Ainoa selkein peruste lakkoon menemiselle on, että nykyiset edut heikkenevät merkittävästi. Solidaarisuudesta toisten puolesta ei ole tietoakaan, esim. että muut opettajat suostuisivat menemään lakkoon taisteltaessa varhaiskasvatuksen opettajien palkoista tai päinvastoin. Järjestäytymisaste OAJ:ssä on varsin korkea johtuen esim. siitä, että OAJ on ammattijärjestö, jossa puoluepolitikoinnilla ei ole sijaa. Riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä oppositiossa, OAJ tekee työtä jäsentensä etujen ajamiseen koulutuspolitiikan ollessa erittäin merkittävässä roolissa.

KSOLLI: n jäsenkehitys on huolestuttavaa ja meidän on laajennettava jäsenpohjaa tulevaisuudessa. OAJ on ajanut työnantajakohtaisia yhdistyksiä ja tässä voisi olla meidän mahdollisuus laajentumiselle. Tavoitteena voisi olla, että saisimme kaikki (ainakin OPH:n = opetushallituksen alaiset) valtion opettajat samaan KSOLLIn perustuksille perustettavaan yhdistykseen / liittoon. Tässä täytyy vain olla tarkkana, ettemme mahdollista uutta yhdistystä perustettaessa menetä KSOLLIn ja OAJ:n väliseen sopimukseen perustuvaa jäsenmaksupalautetta. Työantajakohtaisia yhdistyksiä perustettaessa menetimme muutama vuosi sitten suuren joukon Spesia Turun opettajia toiselle yhdistykselle, siksi olisin varovainen ”näissä askelissa.” Yhteydenottoja valtion kielikouluihin ja Eurooppa - kouluun on taholtamme jo ollutkin.

Nykyinen sopimus on katkolla 2022 ja sen vuoksi uudet neuvottelutavoitteet tulee tehdä syksyn 2021 aikana myös KSOLLIn osalta. Työmarkkinakentällä uusi trendi on pyrkiä paikalliseen sopimiseen, yleistä linjaa ei enää haluttaisi määritellä valtakunnan tasolla (työnantajajärjestöjen tavoite, esim. metsäteollisuus, tekniikan teollisuus). Palkat sovittaisiin jokaisen työntekijän kanssa kahdestaan ja luottamusmiesjärjestelmää ei tarvittaisi.

Miltä sinusta tuntuisi, jos sinä joutuisi neuvottelemaan itse oman palkkasi? (joistakin palkanosista, esim. REMT- tehtävät + lisätyö sinä sovit toki nykyäänkin!)

OAJ ajaa kaikille opettajille tulevia palkankorotuksia opettajataustasta riippumatta.

Tulevan neuvottelukierroksen tavoitteissa tulisi erotella työn kuormittavuuteen (pandemia/etä- työ, yhä vaikeampi oppilasaines / perheet/huoltajat, yms.) vaikuttavat tekijät, jotka lisäävät työn vaativuutta, ja jatkuvasti lisääntyvä lisätyö. Jälkimmäinen on ehkä helpommin sopimuksilla määriteltävissä ja korvattavissa, mutta työn kuormittavuus työn vaativuutta lisäävänä tekijänä onkin sitten ongelmallisempi. Molemmat kuitenkin tulisi ottaa huomioon palkkapoliittisia tavoitteita asetettaessa. Paikallinen sopiminen voisi sopia juuri työn kuormittavuutta / vaativuutta määriteltäessä ja sitä korvattaessa. Sen määritteleminen on varmasti haasteellista, mutta hyvällä esimiestyöllä ja yhteistyöllä opettajien kanssa se voisi olla mahdollista. Lisätyön korvaaminen taas tulisi sopia valtakunnan tasoisilla sopimuksilla.

Nykyinen opetusvelvollisuustyöaikaan (= oppitunnit, YS- aika, erikseen määrättävät tehtävät) perustuva työaika ei enää vastaa tarkoitustaan. Esim. VALTERIssa OPV- työajalle tulevaisuudessa tulisi tehdä jotain, jotta saisimme kaikki opettajien työtehtävät korvauksen piiriin. YS- aika (= yhteissuunnittelu) ei riitä millään kaikkien tehtävien hoitamiseen.

Voisiko tavoitteena siis olla, että YS- aikaa merkittävästi lisättäisiin, esim. 5h/vko?

Osaltani ympyrä sulkeutuu Mikkelin liittokokouksessa kesäkuussa 2021 ja tuolloin minun puheenjohtajuus sekä hallitustyöskentely päättyy. Opettajan työssä olen vielä muutaman vuoden.

Nämä vuodet ovat olleet värikkäitä niin edunvalvontatyössä kuin yhteisissä valtakunnallisissa ja paikallisissa tapahtumissa. Olemme tehneet mieleen jääviä ulkomaan ja kotimaan matkoja, järjestäneet hienoja paikallisia tapahtumia yhdessä toistemme seurasta nauttien. Ilman KSOLLIa ja ”ksollilaisia” en olisi saanut niin upeita uusia ystäviä ja tuttavuuksia, jotka kantavat vielä pitkälle tulevaisuuteen. Järjestötoiminta ja edunvalvonta on myös hyvin pitkälle ”ihmissuhdetyötä”, kontakteja, yhteisiä illanistujaisia ja kekkereitä, joissa asioita voi viedä eteenpäin.

 

Kiitoksia kaikille yhteisistä vuosista ja toivotan kaikille voimia niin opetusalan työssänne kuin myös tässä järjestötyössä.                                          

T:  Arto Ollila