Kuurojen ja sokeain koulu -lehti 1/2022

Kurkistamme koti-Merjan elämään ja annoimme hänelle lauseen alkuja, joihin hän iloisesti vastasi: 1) Kun avaan kotioveni, näen ensimmäiseksi …vallattoman ylipainoisen ja laiskan kissamme Murun olohuoneen valkoisella matolla. 2) Kulttuuriviikonloppu, ihanaa mennä… teatterin lokoisen tuolin suojaan liikuttumaan. 3) Työssäni koen intohimona …kouluttamalla vaikuttamisen 4) Rakkain muisto viime vuodelta oli …tukilasten kanssa vietetty mökkiviikonloppu. 5) Nauroin aivan kippurassa, kun juhlimme tuttavapariskuntien kanssa merkkipäivää ja suunnittelimme pöyröön sisääntulon juhlapaikalle. 6) Minut sai surulliseksi vahvan isäni hiipuminen ja vakavan sairauden eteneminen. 7) Kun ostan itselleni herkkua, ostan tuoretta ananasta, vadelmia ja pensasmustikoita. 8) Tällä hetkellä minun on hyvä olla uuden liikunnasta innostuneen itseni kanssa. 9) Haluan lähettää suukkoja rakkaille sielunsiskoilleni. 10) KSOLLI on minulle kollegoiden ja yhteisten tavoitteiden ryhmittymä.

SOKKOTREFFEILLÄ KAKSI KSOLLILAISTA Sokkotreffeillä olivat Tervaväylästä Arto Ollila ja Onervasta Anu Alenius-Taipalus. Treffien ajatus oli se, että kumpikaan heistä ei tiennyt etukäteen kenelle kysymykset lähetetään. Haastattelut on tehty jo keväällä 2022. Arto Ollila on tullut erityisopettajaksi Oulun Kuulovammaisten koulun opettajaksi vuonna 1994. Vuonna 2003 Arto valittiin KSOLLin puheenjohtajaksi Mikkelissä. Puheenjohtajana hän jatkoi vuoteen 2021 jonka jälkeen Merja Koivisto aloitti puheenjohtajana. Anu Alenius-Taipalus on tullut Jyväskylän Onervaan eristyisluokan opettajaksi vuonna 2018. Anu on ollut KSOLLIn hallituksen varajäsen vuodesta 2021. Anu vastaa Arton kysymyksiin

Miten hoidat arkijaksamistasi ? Lenkkeilen, neulon vimmattuna ja syksyllä kerään marjoja ja sieniä. Millaisena näet tulevaisuutesi työelämässä ja muutoin? Töitä varmasti piisaa ja aurinko paistaa - eiköhän sitä tarkene. Mistä innostut ? Mistähän minä en innostu? Viimeisin innostuminen on hyvinvointioppiminen ja positiivinen pedagogiikka sekä psyykkinen tuki. Mikä on parasta työssäsi? Työkaverit, oppilaat ja se että voi tapahtua melkein mitä vaan. Kerro jokin hauska juttu, tapahtuma töissä, koulussa, vapaa-ajaltasi? Eloni on yhtä kommellusta, mutta usein parhaat hauskuudet saan omista kirjoitusvirheistäni. Olen kehunut oppilasta: ”Teit sinnikkäästi ja ahkerasti lapsia!” Oppilas luki hämmentyneenä kommenttia uudet lapaset kädessään. Viimeisin hauskuus on vahvuustestin tulos. Sen perusteella suurin kasvuvahvuuteni on harkitsevaisuus. En ehkä ehtinyt lukea niitä kysymyksiä kunnolla, joiden perusteella tämä vastaus tuli. ARTO vastaa Anun kysymyksiin

Mitä teet kymmenen vuoden päästä? Olen eläkkeellä ja toivottavasti pysyn niin terveenä, että pystyn kesäisin polkemaan pyörällä ja talvella hiihtämään. Mille asialle nauroit viimeksi? Oppilaan kommenteille, muutamat oppilaat Tervaväylässä osaavat "tilannekomiikka". Oppilaat edelleen saavat minutkin iloiseksi 😊 Missä olet erityisen taitava? Organisointi, asioiden järjestäminen. Mielestäni löydän asioiden hoitamiseksi erilaisia ja uusiakin tapoja. Montako kertaa kiität päivän aikana ja mistä olet kiittänyt viimeksi? Yritän opetella "tätä taitoa vieläkin päivittäin". Pyrin tekemään sitä mahd. useasti eri tilanteissa, vaikka se saattaa jäädä huomaamatta. Viimeksi tänä aamuna kiitin LUOVI:n toimijoita meidän oppilaiden tutustumispäivien hoitamisesta. Kerro joku moka. Sekoitin lukujärjestyksessä li-tunnin ja OPO- ohjaustunnin ajankohdat, huomasin sen, kun li- tuntia oli noin puolet jo mennyt. Hauskin (tai ikimuistoisin ) matka KSOLLINin porukan kanssa? Kaikki ovat olleet mahtavia reissuja, Montenegro noussee ykköseksi, mahtavat maisemat, ranta, hotelli ja loistava seura.

Ja sitten vielä se pedagoginen selvitys… Monelle erityisluokanopettajalle opettaminen ja oppilaiden kanssa oleminen on se paras osa työstä. Oppimateriaalin valmistaminen ja tuntien suunnittelukin saa monet innostumaan. Harva kuitenkaan kokee palavaa intoa hojksien kirjoittamiseen ja pedagogisten selvitysten tekemiseen. Tehdään, koska pitää. Ja onneksi tehdään, koska pedagogisten asiakirjojen ajantasaisuus on sekä opettajan ja rehtorin että oppilaan oikeusturvan kannalta on tärkeää. Valteri-koulussa on pitkin vuotta paljon vaihtuvuutta oppilaissa. Osa tulee tukijaksolle tai määräaikaiselle oppilaspaikalle meille ja osa lähtee tukijaksolle lähikouluun tai johonkin toiseen omaan tuen tarvetta vastaavaan kouluun. Oppilaan koulupaikan tai opiskeluryhmän vaihtumisesta on myös oltava kirjallinen päätös olipa kyseessä määräaikainen tai pysyvä muutos opetuspaikassa. Tukijaksot tai kuntouttavat jaksot kirjataan niin, että pääsääntöinen opetusryhmä on tosiasiallinen opetuspaikka. Silloin oppilaan opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaa aina se opettaja, joka oppilasta tosiasiallisesti opettaa. Eli oppilas voi olla kirjoilla lähikoulussaan, mutta jos on Valterissa tosiasiallisesti oppilaana, tekee Valterin opettaja arvioinnin. Ja kun pedagogiset asiakirjat on kunnossa, tämä pitäisi näkyä myös oppilastietojärjestelmässä. Lukuvuosiarviointia tehtäessä kannattaa toki tehdä yhteistyötä lähikoulun opettajan kanssa varsinkin, jos oppilas on siirtynyt Valteriin kesken vuoden. Syksyn biologian osaamista on vaikea tietää maalis- ja huhtikuun perusteella. Tsemppiä siis pedagogisten selvitysten tekoon, hojksien kirjoitukseen sekä lukuvuosiarviointiin. Jaksaa, jaksaa.