Kuurojen ja sokeain koulu 1/2025

 Joulukirje 2025

Hei Ksollin jäsen!

Syyslukukausi lähestyy loppuaan. Lukukausi on ollut meille kaikille raskas – joillekin äärettömän raskas. Turvallisuuden tunteemme ja ajatuksemme valtiosta ja opetusalasta työpaikkana on horjunut lopullisesti. Myötätuntomme ja tukemme ovat niiden työntekijöiden puolella, joihin muutosneuvotteluiden toimenpiteet ja irtisanomiset kohdistuivat rankimmin.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ammattijärjestöasiaa:

Ksollin jäsenilta pidetään helmikuussa 2026 Etätapaamisessa palastelemme organisaatiomme muutosta ja edunvalvonnan asioita, kuten työaikaa.

 

Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeus poistuu ensi vuoden alussa. Huomaathan, että OAJ:n jäsenmaksun voi vähentää vielä vuoden 2025 verotuksessa ja työttömyyskassan osuus säilyy vähennyskelpoisena jatkossakin. OAJ:n jäsenyydestä ja eduista voit lukea tarkemmin täältä. Järjestömme jäsenedut ovat huomattavia – pelkästään vakuutukset maksavat itse hankittuna satoja euroja vuodessa. Lisäksi suojanasi on ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus, jonka saat vain jäsenenä. Ksollin jäsenmaksut päätetään liittokokouksessa vuonna 2027, eli hallitus ei voi tarkistaa liittokokousten välissä jäsenmaksua.

 

 Tietoturva Wilman ja muiden viestijärjestelmien käytöstä
Muuramen kunta irtisanoi opettajan tietosuojaloukkausepäilyn vuoksi. Olkaahan tarkkana tietosuoja-asioista myös Valterissa ja osallistua työnantajan ilmoittamiin tietoturvallisuuskoulutukset. OAJ lisää UKK-sivustoille aiheesta tietoa ja kouluttaa myös aktiiveja. Lue lisää aiheesta: Viestijärjestelmien turvallinen käyttö vaatii työnantajan järjestämää koulutusta.

 

 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 

Toivomme teille lohdullista ja palauttavaa joulunaikaa.

Otetaan uusi vuosi vastaan ripauksella toivoa, rauhaa ja odottamattomia ilonaiheita.

”Ihminen ei voi löytää uusia valtameriä, ellei hän uskalla kadottaa rantaa näkyvistään.”
                                                                                                                André Gide

Ksolli ry:n hallituksen puolesta,

Kirsi Niemi (sihteeri) ja Merja Koivisto (puheenjohtaja)

Muutosten vuosi 2025

Vuoden aikana on muutosjoustavuutta tarvittu. Opetusministeriön ja Opetushallituksen vahvasti linjaamana Valterin oppilapaikat muutettiin määräaikaisiksi ja ensisijassa uusille oppilaille annetaan koulupaikka vuodeksi, joskus kahdeksi. Tämän päätöksen vuoksi monet kunnat ja perheet ovat todenneet, että turha lähteä oppilaan arkea myllertämään vuoden takia, jos oppilas palaa seuraavana vuonna taas takaisin. 

Valtion huono taloudellinen tilanne näkyy sekä Valterin, kuntien että hyvinvointialueiden määrärahojen tiukkenemisena ja hankerahoituksen loppumisena. TIlanne on johtanut Valterin ohjauspalveluiden tilausten vähenemiseen. Tarvetta ohjauspalveluiden osaamiseen kentällä toki olisi eikä syksyllä voimaan tullut oppimisen tuen uudistus ole vielä ratkaissut kaikkien oppilaiden ja opetusryhmien oppimisen haasteita. 

Talouden tiukkeneminen ja Valterin johtamismallin uudistamisen vuoksi Valterissa oli syksyn aikana irtisanomisiin johtaneet yhteistoimintaneuvottelut. YT-neuvottelujen kautta tarkasteltiin yhteensä 35 opettajan tai päällikön työnkuvaa, nimikettä, palkkaa ja työnjatkoa. Suurimmalle osalle tarjottiin työtä eri virkanimikkeellä ja alemmassa palkkaluokassa taikka toisesta toimipisteestä. Lisäksi ainakin Onervasta irtisanottiin aineenopettajia, minkä lisäksi osa työntekijöistä hakeutui eläkkeelle tai muualle töihin. Syksyn YT-kierrokset loivat epävarmuutta kaikkien työhön. Usko ja näkymä Valterin tulevaisuuteen on sumuinen  ja uuden johtamismallin konkretia on vielä näkemättä.

Onneksi vuoteen mahtui myös muutamia yhteisiä toimipistekohtaisia tapahtumia. Kevään virkistyspäivää vietettiin erilaisten aktiviteettien sekä ruokailun parissa. Lokakuussa maailman opettajien päivää juhlittiin yhdessä herkutellen tai tsemppipussukoiden ilahduttamina. Ihanat työkaverit ja oppilaat ovat tänäkin vuonna olleet tukena kaikkien myllerrysten pyörteissä. 

Puheenjohtajan kesäterveiset 2025

Aloitan kiitoksilla.  Kiitos jokaisesta kohtaamisesta, ammattiin ja muuhunkin elämään liittyvästä keskustelusta, terveisistä ja tuen pyytämisestä. Kiitos olkapäästä, yläfemmoista ja ilon pyrskähdyksistä. Kiitos työpanoksestasi ja työkaveruudesta, jos siirryit ansaitulle eläkepäiville. Tämä kiitos tulee jokaiselle kollegalle ja jäsenelle kollektiivisesti kaikilta KSOLLIn aktiivitoimijoilta.

 

Valtion virka- ja työehtosopimuksesta syntyi haastavan kevään aikana kohtuullinen neuvottelutulos. Meillä on nyt työrauhaa sopimuskautemme loppuun, eli 29.2.2028 saakka. Sopimuskauden aikana korotukset ovat yhteensä 7,8 % kolmelle vuodelle ja palkkoja korottava vaikutus on 8 %. Korotus vastaa yleistä linjaa ja se jakautuu yleiskorotukseen (6,9 %) ja virastoerään (0,9 %), joka maksetaan lokakuun alusta 2026. Virastoerän jakautumista suunnitellaan tulevana syksynä.

 

Työmarkkinoilla ja koulutuksessa myllertävät monenlaiset muutokset. Säästöjä etsitään sekä kunnissa että valtionsektorilla. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistusta käyttöönotetaan hurjalla aikataululla, Valterin toiminnasta ja taloudesta on tehty selvitys ja strategiamme on uudistunut. Lista on pieni otos työhömme vaikuttavista asioista. Jokainen muutos pysäyttää meidät arvioimaan uudistuksia myös työ- ja virkaehtosopimuksemme näkökulmasta. Miten yhteissuunnitteluaika riittää? Miten määräaikaiset oppilaspaikat muuttavat työtäni? Miten kunnat saadaan ostamaan palveluitamme? Teenkö oikeata työtä, oikealla nimikkeellä? Riitänkö minä? Osaanko? Jaksanko?

KSOLLI haluaa olla tukenasi myös ensi lukuvuonna. Tartu hihasta, kerro huolesi, kysy kysymyksesi.

Mutta nyt karttakepit naulaan ja liisarit talliin. Otetaan irtiotto velvoitteista ja juostaan sitruunaperhoset kiinni.

 Ihanaa kesää kaikille!

 KSOLLI ry:n puolesta,

puheenjohtaja ja luottamusedustaja Merja

Kuurojen ja sokeain koulu, lehti 1/2024

Puheenjohtajan joulutervehdys 

Tiesitkö, että Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi vuoden 2024 Sivistyksen teemavuodeksi? Sivistystä on juhlittu yhteiskunnallisia rajapintoja rikkoen erilaisten tapahtumien ja teemojen kautta. Teemoja ovat olleet mm. kestävä tulevaisuus; monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja uussuomalaisuus; lukutaito ja dialogi sekä kulttuuri ja taide. Näkyykö sivistys kaupunkien kaduilla ja koulujen käytävillä? Ulottuuko se koteihin ja kodittomien iltanuotiolle? Mitä sivistys tarkoittaa sinulle? 

Sivistystä on puolustettava, kun vallitseva maailmantilanne, julkisen talouden haasteet ja palveluiden yskiminen piiskaa Suomineidon solisluita. Kipeimmin konfliktit heijastuvat haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten elämään. Koulutuksen erityissuojelu ei saa jäädä poliitikkojen sanahelinäksi. Muistetaan tämä, kun äänestetään seuraavissa kunnallisvaaleissa. 

Valterissa tapahtuu paljon. Meillä kirjoitetaan uutta strategiaa, pohdimme säästöjä ja oppimisen tuen lakiuudistusta. Olkoon prosesseissamme ja yhteistyössämme elävänä osallisuus, arvot ja kunnioittava vuorovaikutus. Silloinkin, kun toisen näkökulma ei resonoi. 

Osallistutaan yhdessä KSOLLIn tapahtumiin! Vieläkin muistelen lumikinosten keskellä Mikkelin liittokokouksen yöllistä iloa, yhteisöllisyyttä ja aamunkajoon kurkottavaa laulantaa. Negatiivisuuden ja toivottomuuden vastapainoksi tarvitaan hurlumheitä, huumoria ja toivoa. Ja kerta kiellon päälle – sivistystä. 

Pistähän seurantaan joulunajan jälkeen https://www.oaj.fi/neuvottelemme/valtion-sopimus 

Merja Koívisto

Poimintoja vuoden 2024 Educa-messuilta 

Educa-messuilla mukavinta on tuttuihin törmäily. Viihdyin messualueella Opettajan olohuoneen lähistöllä, missä opettaja- ja pedagogiset järjestöt pitivät messupisteitään. Alue kutsui opettajia huilailemaan ja kuuntelemaan eri järjestöjen ajankohtaisia esityksiä. Ei tarvinnut kauaa odotella, kun joku tuttu lähestyi lämpimän halauksen kera ja päästiin jakamaan kuulumisia.  

Ksollilaiset olivat mukana päivystämässä kattojärjestömme Ammatillisten opettajien messupisteellä. Pisteellä kerrottiin kiinnostuneille KSOLLIsta ja ohjattiin ammatillisista asioista kiinnostuneita muiden päivystäjien puheille. 

Luennoista ilahduin Maija Saviniemen pessimismipedagogiikasta. Saviniemi työskentelee Oulun yliopistolla suomen kielen lehtorina ja kuvaa pessimismiä opettajan ratkaisukeskeiseksi elämänasenteeksi. Maijan esityksessä hersyi huumori ja tuttuja tuntoja opettajan työstä. Opettajan on osattava varautua ongelmiin ja epäonnistumisiin, sillä täydellisyyden tavoittelussa ajaa itsensä uuvuksiin. 

Saviniemi ja 21 muuta asiantuntijaa ovat tuottaneet kirjan Pessimismi opetuksessa – vaatimattomia vinkkejä opettajille. Luennolle hän oli valinnut kirjasta ja omasta ajatelmavihkostaan muutamia otteita:  

”Täydellisyyteen kannattaa aina pyrkiä. Siellä on tilaa kaikille, mutta ei vielä ketään. 

Kun parhaansa yrittää, voi joskus onnistuakin. 

Empaattisen pessimistin huoneentaulu 

• Vedä omat rajasi ja kunnioita lasten rajoja. 

• Hallinnantunne tuo turvallisuutta – anna sitä haastavassa tilanteessa. 

• Lapsella ei ole syytä luottaa sinuun ennen kuin annat hänelle syyn. 

• Kuka tahansa voi lytätä mitä tahansa. Älä hukkaa siihen aikaasi.” 

Lisää Maijan ajatuksia voit lukea Helsingin sanomien artikkelista 25.9.2023 (tilaajille) https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009821201.html ja Facebookista https://www.facebook.com/pessimismipedagogiikka/. 

 

Tekoälyä ja Tiktokia 

 

Tekoäly ja medialukutaito olivat vahvasti Educassa esillä. Tekoälyä patistetaan käsiteltäväksi myös opetuksessa, jotta oppilaat ymmärtäisivät miten kaupparobotit ja kasvojen tunnistusohjelman toimivat, mitä hyötyjä ja mitä haittoja tekoälystä on, miksi tekoälyn tuottamissa kuvissa naiset ovat hoikkia ja vaaleita ja miehet näyttävät Renny Harlinilta.  

 

Monissa lukioissa on huomattu opiskelijoiden kotitehtävien vastausten parantuneen tekoälyn yleistymisen myötä ja samalla on todettu opiskelijoista yli 60% käyttävän tekoälyä tehtävien tekemiseen. Tämä haastaa opettajat antamaan enemmän tehtäviä, joissa tärkeämpää on oppimisprosessin esilletuonti kuin lopullinen vastaus. Nuoria on tärkeää ohjata mediakriittisyyteen opettamalla kysymään miksi jokin sisältö on tehty, kuka sen on tehnyt ja arvioimaan tietolähteiden luotettavuutta etsimällä myös ristiriitaista tietoa asiasta sekä rajaamaan median parissa käyttämäänsä aikaa.  

 

Myös Tiktokia on hyvä käsitellä opetuksessa, koska se on hyvin vahvassa roolissa monien pientenkin koululaisten elämässä, vaikka sovelluksen ikäraja on 13 vuotta. Aivojen kehittymättömyys lapsilla ja nuorilla lisää Tiktokin koukuttavuutta ja nuoret yliarvioivat oman kykynsä mediakriittiseen ajatteluun. Tiktokissa paljon kivaa, hauskaa ja söpöä tietoa jakavaa sisältöä, mutta Tiktokissa on myös vaarallisia haasteita kuten “Varasta auto”, “Syö suolaa lusikallinen” ja “Hakkaa kättä tölkkiin, kunnes se menee verille”. Kavereiden osallistuminen erilaisiin haasteisiin lisää painetta osallistumiseen. MLL:n tutkimuksen mukaan haasteisiin osallistumisella kerätään tykkäyksiä ja estetään tylsyyttä. 

Tiktok on nopea alusta. Katselupiikki on 13 sekunnin kohdalla, yli minuutin videota katsotaan selvästi vähemmän. Ei tarvitse ihmetellä jos keskittymiskyky ja sinnikkyys heikkenevät. Jos on jostain mediasta pois jonkun aikaa, alkaa media näyttää kavereiden tykkäämiä sisältöjä. Tällöin on tärkeää ymmärtää median kouluttamisen periaatteet. Media näyttää niitä sisältöjä joiden äärellä viipyy tai josta tykkää. Mediaa voi kouluttaa viipymällä pitempään itselle mieluisampien sisältöjen äärellä ja tykkäämällä niistä. Sisältöä voi ilmiantaa ja estää näkymästä omassa feedissä. Eli Tiktok tuottaa samanlaista sisältöä mitä on katsonut. Tämä aiheuttaa kuplaantumista ja voi vääristää nuoren ajattelua maailmasta ja omasta ajattelustaan. 

Hyvä renki, mutta huono isäntä. 

Merja ja Kirsi

Mikkelin liittopäivät 2024 

Liittokokous vuosimallia 2024 järjestettiin Mikkelissä vaihtelevan, kokousväkeä suosivan sään vallitessa. Osallistujat iloitsivat jälleennäkemisestä, kun pääsimme edellisen koronakokouksen taas läsnäolokokoukseen. 

Aluksi hallitus ja kokousväki esittäytyivät oman kesäpäivätoiveensa kera. Solidaarisuusvastaavamme Katri Rinne muistutteli 31 osallistujaa OAJ:n turvallisemman tilan periaatteista savolaiseen malliin:  

Olokee immeisiksi toesillenne 

• Antakee kaekkien kukkien kukkia.  

• Elekää talloko kettään 

• Aatelkee ja huastlekee hyvvee ja tolokun asioita jokkaisesta 

• Antakee kuulua, ku huomootte länkyttämistä, molloomista tae hivuttamista 

Ksollin puheenjohtaja Merja Koivisto alusti liittokokousasioita pienellä ajankohtaiskatsauksella vuosista 2021 – 2023. Kolmessa nostossa kerrattiin vuosien työmarkkinatilanteen kuvioita ja talouden haasteita. Koulutuspolitiikasta Merja nosti esille tuen asioita ja Valterin uudistuvan strategian tarpeita. 

Liittokokouksen asiat lasketeltiin sujuvasti kokouksen puheenjohtajaksi valitun Anne Paavolan johdolla. Ksolli sai uuden hallituksen ja osa toimijoista sekä luottamusmiehistä vaihtuu elokuun alussa.

 

Kaupunkijuna 

Pääsimme Mikke-kaupunkijunan kyytiin torin laidalta ja suuntasimme Puistojen Mikkeli ajelulle. Tämä 1, 5 h kestävä reitti mutkitteli pitkin Mikkeliä ja pidimme reilun paussin Mikkelinpuistossa Pursialassa, jossa oli aikaa nauttia Ksollin tarjoamista eväistä, kuohuvasta ja upeista mallipuutarhoista. Kiertoajelun opastus oli asiantuntevaa ja Ksollilaisten oma vk- tulkkaus vailla vertaansa. Tunnelma ajelun aikana oli leppoisan rento ja ilma mitä mainioin.  

 

Illanvietto  

Laulun ja tanssin ilta! Etkot alkoivat kunniajäsenemme Koistisen Heikin ukulelen innoittamana jo osin kaupunkijunassa ja etenkin hotellilla. Illallisen jälkeen yhteislaulut jatkuivat ja Loisto Duon astuessa lavalle porukka oli heti valmis joraamaan. Einon vintti ei kyllä tienannut illan aikana juomien myynnillä, kun juuri kukaan ei malttanut nauttia virvokkeita. Sitkeimmät jaksoivat vielä jatkaa laulua torilla ennen yöpuulle vetäytymistä.  

 

Museokeskus Muisti  

Museokeskus Muisti oli vaikuttava kokemus. Saimme tutustua ensin museopedagogin työhön ja museon tavoitteisiin. Museopedagogi Mikko oli suunnitellut meille kierroksen muistissa, jossa pääsimme kokemaan ja pohtimaan sodan syitä, taistelun tunnelmia, evakkojen tarinoita sekä jälleenrakentamista. Monta asiaa jäi vielä tutkimatta ja pohtimatta, joten Mikkeliin ja Muistiin on tarve palata vielä uudestaan, vaikka luokkaretken muodossa. 

Merja, Kirsi, Miia ja Tiina