Kuurojen ja sokeiain koulun lehti 1/2023

Tammikuun terveisiä puheenjohtajalta

Lukuvuosi kääntyy kevääseen. Aurinko viipyy horisontissa päivä päivältä pidempään, mutta sitä varjostaa vallitseva maailmantilanne: sota, energia- ja ilmastokriisi ja talouden taantuma. Otsikot muuttuvat arjeksi luokissamme ja kunnan kouluissa. Kohtaamme työssämme moninaiset perheet, oppilaiden tuen tarpeet, reagoinnin ja kouluakäymättömyyden. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tammikuussa sivistyskatsauksen, jossa maalattiin hallinnonalan kokonaiskuva viime vuosikymmenten aikana. 1990- luvulta lähtien oppimistulokset ovat heikentyneet, suomalaisten koulutustason nousu on pysähtynyt ja julkiset sivistyspanostukset ovat hitaassa laskussa. Oppimistulokset ovat Suomessa edelleen kansainvälisesti vertaillen hyviä, mutta lukutaidon ja matematiikan osaamisen heikkeneminen vastaa yli vuoden, joissain aineistoissa kahden vuoden, oppimista. Esiopetus on muuttunut velvoittavaksi ja oppivelvollisuus laajentui koskemaan toista astetta.

Katseet kääntyvät paitsi päättäjiin myös koulutuksen ammattilaisiin. Miten vastaamme tutkimuksen nostoihin, kehitämme toimintakulttuuriamme ja pedagogiikkaamme? Mistä ammattilainen ammentaa minäpystyvyyttä ja osaamistaan kasvaviin vaatimuksiin nähden? Millä ajalla suunnittelemme opetusta, kodin ja kuntoutuksen ammattilaistan kanssa tehtävää yhteistyö? Miten selviämme arjesta ja jaksamme työssämme? 

KSOLLIn hallitus ja luottamusmiehet tekevät työtä, jotta voisimme käydä rakentavaa keskustelua johdon kanssa työtämme koskevista asioista. Haluamme myös tukea yhteisöllisyyttämme ja järjestää tilaisuuksia, missä tulemme tutuiksi ja vahvistumme virkistymällä. 

Palkkaustamme koskevista asioista huolehtivat OAJ:n neuvottelijat yhteistyössä meidän kanssamme. Neuvottelussa meitä edustaa Petra Kirkko-Jaakkola. Valtion virka- ja työehtosopimus on irtisanottu 14.1 ja neuvotteluja käydään parhaillaan seuraavaa sopimuskautta varten 31.3.2022–29.2.2024. Elämme jännittäviä aikoja. 

KSOLLI ry toivottaa kaikille jäsenille toivorikasta tulevaa kevättä! Olkaa hallituksen jäseniin ja luottamusmiehiin yhteydessä matalalla kynnyksellä. Lupaamme nostella kissaa pöydälle ja etsiä myös juhlaliinaa sen peitoksi, kun tapaamme toisiamme arjen valossa ja harmaassa. 

Yhteistyöterveisin, 

Merja Koivisto 

Törkeän tärkeitä asioita Educasta 

Hallitus piti tammikuun kokouksensa Educassa 2023. Educa oli koronavuosien jälkeen voimissaan ja kävijämäärä hipoi edellisten vuosien ennätyksiä. Tässä hallituksen kokouksen jäsenien parhaat ”klipit” Educahuumasta: 

Merja: Oppilaiden osallisuuden merkitys ”Liian usein lapsille ja nuorille annetaan vastauksia muistettavaksi. Aivan liian harvoin annetaan ongelmia ratkaistavaksi”. Kahmin messuilla pieniä luentoja ja materiaalia oppilaiden osallisuuden lisäämiseen. Sain uusia ideoita mm. Verso-ohjelman kouluttajilta, jotka nostivat esille oppilaiden kokemuksia toimijuudestaan mm. työrauhan turvaamisen käytännöissä. Osallisuuden teema nousi esille myös Laura Jääskeläisen luennolla ryhmäyttämisestä. Laura esitteli käytännön työkaluja ryhmän toimivuuteen ja myönteisen ilmapiirin lisäämiseen (ja kirjaansa). Karvi on osaltaan koostanut tietoa siitä, mitä oppilaat ja huoltajat pitävät hyvinä keinoina edistämään koulussa viihtymistä ja yhteisöllisyyttä. Lisätietoa: Laura Jääskeläinen: 5 vinkkiä opettajalle ryhmän hyvinvoinnin tukemiseen - Ota ryhmäilmiö ja vahvuusharjoitukset haltuun: https://www.youtube.com/watch?v=l5nUB52zARs Verso vertaissovittelu: https://sovittelu.com/vertaissovittelu/ Karvi: https://karvi.fi/publication/kiusaamista-ehkaisevien-seka-hyvinvointia-ja-tyorauhaa-parantavien-menetelmien-arviointi/ 

Kirsi: Keskittymisen ja palautumisen tärkeys Kuuntelin monia hyviä miniluentoja ja jonkin verran ehdin kiertää esittelypisteitä. Suurimman vaikutuksen teki keskittymiseen ja palautumiseen liittyneet luennot. Opin miksi keskittyminen on niin vaikeaa. Aivomme on edelleen metsästäjä-keräilijän aivot, jolle oli vaarallista syventyä liian pitkäksi aikaa yhteen asiaan. Jatkuvasti piti huomioida mitä ympärillä tapahtui, jottei jokin vihamielinen peto tai ihminen päässyt hyökkäämään kimppuun. Aivomme reagoivat herkästi kaikkeen uuteen, liikkuvaan ja värikkääseen, jolloin keskittymisemme käsillä olleeseen asiaa katkeaa ja tällaista sisältöä löytyy mm. kännykän kautta rajattomasti. Äkillinen asia, suklaa ja esim. tupakka aiheuttavat mielihyvähormonin eli dopamiinin tuotannossa piikin, mutta sen jälkeen dopamiinin perustaso laskee alemmas ja olemme alttiimpia ahdistukselle ja masennukselle. Liikunta puolestaan nostaa dopamiinin tuotantoa ja lisää hermosoluja hippokampuksessa. Oppiminen tehostuukin liikunnan jälkeen. Keskittymistä parantaa liikunnan lisäksi ulkoilu, käsityöt, musiikin harrastaminen, tanssi, mihinkään keskittymättömyys eli pelkkä oleilu ilman älylaitteita sekä nukkuminen. Hyvä viiden minuutin tauko voisi olla luennoitsijoiden mielestä jotain sydämen sykettä nostavaa liikuntaa kuten punnerruksia, kyykkyjä, vatsaliikkeitä, portaiden kävelyä ylös ja alas, reipas kävelylenkki tai tanssiminen. Kännykän kanssa istuskelu huonontaa keskittymistä eikä toimi palauttavana taukona. Tästä aiheesta veso-koulutus olisi enemmän kuin tarpeellinen. 

Psykologisesta palautumisesta kertoi puolestaan tuoreeltaan opettajien palautumisesta väitellyt Anniina Virtanen. Mieli tarvitsee vastaliikettä työlle. Palautumisen tarve näkyy, jos työpäivän jälkeen on vaikea rentoutua, olo on uupunut työpäivän päätteeksi, on ärtynyt tai hermostunut, tuntee tarvetta vetäytyä omiin oloihin, olo tuntuu rentoutuneelta vasta toisena vapaapäivänä tai on ylivirittynyt jolloin on vaikea rauhoittua ja heräilee yölläkin miettimään työasioita. Palautumista edistää tekeminen, joka vie ajatukset pois töistä, aktiiviseen, innostavaan uppoutuminen, liikunta, rutiinit työpäivän päättämiseen, esim. työmatkaliikunta, mindfullness ja huolihetket, rentoutuminen, kehon ja mielen rentouttaminen, hengitysharjoitukset, läheisyys, luonnossa oleilu, rauhallinen liike, omaehtoisuus, vaikutusmahdollisuudet vapaa-aikaan ja täyttämiseen, omien arvojen mukainen arki, jaksamisen huomiointi, taidonhallinta sekä uuden oppiminen ja näkökulmien laajentaminen. 

Matti: Opettajien palkkaus ja työnkuva Päällimmäisenä jäi mieleen OAJn järjestämä luento palkkauksesta. Viesti oli, että työaikamme koostuu vesoista (3pv), oppitunneista (valmistelu ja jälkityöt), ys-ajasta (ENINTÄÄN 101-tuntia+ 6 h koulutusta tai tyhytoimintaa) ja meillä lisäksi remt-tehtävistä. Luennon jälkeen keskustelin luennoitsijan kanssa keväällä järjestettävästä tilaisuudesta työnantajan kanssa. Wilman esittelypisteellä esiteltiin uusia ominaisuuksia. Wilmaan on ilmestynyt Wilma links-työpöytäsovellus. Tämän ominaisuuden saa käyttöön Wilman etusivun vasemmasta ylänurkasta löytyvästä ruudukosta tai vohvelista. Tuolla luennolla visioitiin myös tulevaisuutta, jossa Wilmaan kerättyä metatietoa käytetään ennaltaehkäisemään oppimisen pulmia. Kone siis jatkossa kertoo, miten ongelmat ratkotaan ennen niiden ilmestymistä… 

Maikkis: Lukutaidon merkitys Parasta antia Educassa oli mielestäni messujen monipuolisuus; jokainen messuvieras on varmasti löytänyt itselleen tärkeitä osastoja tai kuunnellut itseä kiinnostavia luentoja. Haasteena lienee olikin se, mitä valita, kun monet itseä kiinnostavat luennot olivat samaan aikaan. Kävin mm. kuuntelemassa luennon "Oppivat aivot ja lukutaito: auta oppimaan, kannusta kielen käyttöön". Luennoitsijoina Aivotutkimuskeskuksen apulaisprofessori ja aivotutkija Tiina Parviainen Jyväskylän yliopistosta ja lukutaidon opetuksen asiantuntija ja yliopistonopettaja Sanna Luokomaa Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta Nostoja luennosta: -hyvä käsikirja opettajille, jotka opettavat äidinkieltä: Päivi Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle: *Innosta lapsi kirjan pariin, kannusta monipuoliseen kielenkäyttöön -perinteinen kirja on edelleen paras “käyttöliittymä” *Yhtä tärkeää kuin on lukeminen, on kielellä leikkiminen, omien ilmaisun rajojen hakeminen, kielen mahdollisuuksien tutkiminen, jopa kielen “anarkistinen” käyttö -Monilukutaito kehittyy lapsuuden ja nuoruuden aikana (varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja siitä vielä eteenpäin) -Opettajan on hyvä tunnistaa oppilaidensa yksilölliset taitotasot: missä kohtaa oppija on matkallaan luki-taidoissaan. Näin opettaja pystyy tukemaan oppilasta riippumatta siitä, millä luokka-asteella oppilas on. Toisin sanoen opettajan on hyvä tuntea luku- ja kirjoitustaidon hierarkkinen rakentuminen, jotta opetustavoitteissa voidaan tarpeen mukaan siirtyä rohkeasti taitojen kehityksen portailla ylös- tai alaspäin oppijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. -Brändää lukeminen uudelleen: lukemisen kyllästämä arki tarjoaa hyvän vastapainon kiireelle, harrastusrumballe, paikasta toiseen viilettämiselle -Lukeva yhteisö tukee aloittelevaa lukijaa lukemiseen kiinnittymisessä -Anna lukevan aikuisen malli -Lukeva elämäntapa on jokaisen oikeus -Lopuksi vinkki alkavasta koulutuksesta: Luku- ja kirjoitustaitojen oppiminen ja opettaminen (25op) -> ks. Opinto-opas: https://www.avoin.jyu.fi/opinto-opas/fi/moduuli/lukoavoinjyu/ Tiina Parviaisen osuus: Oppivat aivot ja lukutaito *Kehittyvä lapsi viettää koulussa suuren osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan -> tuona aikana aivoihin rakentuu koko elämänkaaren taustalla toimiva koneisto, johon koodataan tiedolliset, taidolliset, emotionaaliset ja vuorovaikutukselliset valmiudet! *Aivot rakentuvat vuorovaikutuksessa; sekä positiiviset että negatiivissävytteiset palautteet vaikuttavat kehitykseen *Aivot oppivat,/“sopeutuvat” jatkuvasti (elinikäinen oppiminen) *Oppiminen ja oppijan hyvinvointi kulkevat käsikädessä *Lukeminen on evoluution näkökulmasta uusi “lisäosa” aivoihin *Aivot käsittelevät luettua tekstiä huikealla vauhdilla: kun silmämme näkee tekstin (erottaa tekstin yleiset visuaaliset piirteet) aivot reagoivat erottelemalla kielelle ominaiset hahmot =kirjaimet ja sanat ja tekstin merkitys avautuu (ts. Ymmärrämme lukemaamme) Tähän kaikkeen on mennyt aikaa alle 0,5 sekuntia! *Aivoissa ei ole valmiina synnynnäisesti lukemiseen erikoistuneita hermoverkkoja *Lapsi altistuu kirjoitetulle kielelle hyvin varhaisessa vaiheessa *Kehityksen aikana aivoihin rakentuu verkosto, joka mahdollistaa nopean (edellä kuvatun) kirjoitetun tekstin käsittelyn *Joillakin aivojen kehityksellisessä ohjelmassa tapahtuu virhe, joka sekoittaa erityisesti äänteiden käsittelyä ja tekee lukemaan oppimisesta työlästä *Miten oppimista voi tehostaa? -> Hyvä muistaa, että aivot ulottuvat päästä varpaisiin eli kaikki, mitä teemme, vaikuttaa aivoihin –erityisesti lapsilla ja nuorilla. Positiivinen ja turvallinen mielen tila ja toistojen määrä edesauttaa oppimista. 

Jäsenmatka Amsterdamiin

Kesäinen Amsterdam kutsui reilun neljännessataa ksollilaista, muutaman entisen ksollilaisen sekä perheen jäsenen ihailemaan kanavia, pyöräileviä hollantilaisia sekä nauttimaan iloisesta seurasta. Hollannin aurinko paistoi ja lämpötila oli suomalaisille sopivan lämmin. Hotelli metro- ja raitsikkamatkan päässä ydinkeskustassa tutustutti sopivasti suurkaupungissa elämiseen ja turvasi rauhalliset yöunet poissa hälyisämmiltä kaduilta.

Jäsenmatkalle osallistujat saivat vapauden suunnitella ohjelmaansa omien mieltymyksiensä mukaan. Osa vietti enemmän aikaa kaupoissa sekä katujen vilinässä, toiset puistoissa tai museoissa ja osalla oli virtaa vielä Amsterdamin yöelämäänkiin. Perjantaina halukkailla oli mahdollisuus vierailla Brysselin Eurooppakoulussa. Siitä lisää toisessa artikkelissa.

Lauantaina kokoonnuttiin porukalla illallisristeilylle, lähtöpaikkana Rijks- museon edessä oleva laituri. Teoriassa helppoa ja käytännössä vaikeaa. Ensinnäkin Rijks -museon edessä on ainakin kolme laituria, joista eri risteilyfirmat hakivat matkalaisia. Lisäksi risteilyfirmamme tiedonvälitys oli kangerrellut ja laiva oli odottamassa meitä rautatieaseman laiturissa. Onneksi seuraamme oli lyöttäytynyt Onervassa aikoinaan harjoittelun tehnyt hollantilaisvahvistus Ryan ja hän sai selvitettyä myös katuhälinän keskellä kanavaristeilyfirman edustajan kanssa tilanteen sekä aluksen hakemaan meidät oikesta paikasta. Aloitimme siis risteilyn kuivalla maalla muistaen pitkäaikaista puheenjohtajaamme Artoa, joka eläkkeelle siirtyessään valittiin KSOLLIn kunniajäseneksi.

Kanavaristeilylle laivaankin päästiin aikanaan ja välimerellisten kasvisruokien äärellä hyvässä seurassa ei meinannut maisemia muistaa katsoa.

Amsterdam tarjosi kivan ympäristön kesämatkalle, mutta toisaalta oli kaupunkiin tullut muitakin ja ihmismassojen vyöry suosituimmilla kaduilla iltaisin oli silmiinpistävää. Maata pitkin Amterdamiin matkanneet näkivät selvästi miten pienet kaupungit Amsterdamin läheisyydessä olivat paljon rauhallisempia. Myös hollantailaiskontaktimme Ryanin kanssa oli puhetta, kuinka Amsterdamilaiset alkavat kyllästyä turistimassoihin. Vastuullisen matkailun näkökulmasta täytyy KSOLLInkin miettiä mihin jatkossa teemme reissuja.

Teksti: Kirsi Niemi 

Kuvat: Anu Pakkanen, Minna Nieminen, Kirsi Niemi ja Miia Herranen

KSOLLIlle solidaarituusvastaava

OAJ on vahvistanut solidaarisuustyötään ja toivonut myös yhdistyksiään nimeämään solidaarisuusyhteyshenkilöitä. KSOLLIn ensimmäiseksi solidaarisuusvastaavaksi valittiin Katri Rinne Mäntykankaalta. Tässä hänen esittelynsä. 

Olen Katri Rinne. Työskentelen ohjaavana opettajana Valterin Kuopion toimipisteessä. Erityisluokanopettajan taipaleeni aloitin Vantaalla jo viime vuosituhannen puolella ja Valterissa olen ehtinyt toimia yli kymmenen vuotta. Työssäni tunnen edelleen paloa uuden oppimiseen ja ihmisten välisen  vuorovaikutuksen ihmettelemiseen. Osallisuuden mahdollistaminen ja vahvistaminen, positiivisen kohtaamisen voima, vahvuuksien löytäminen sekä yhdessä ideoiminen ovat kulmakiviäni niin lasten ja nuorten kanssa toimiessa, kuin monialaisissa verkostoissa työskennellessä. Vapaa-ajalla tykkään mökkeillä, vaellella metsissä ja kuntoilla perheeni ja eläinteni kanssa. Hevostelu on harrastuksistani vanhin ja kylmäuinti uusin.

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja ihmisoikeusasiat sekä globaalin vastuun kantaminen ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Tässä ajassa ja maailmantilanteessa nämä kuuluvat erityisen paljon meille kaikille. Otan ilolla vastaan uuden pestini KSOLLI:n solidaarisuusvastaavana.

OAJ:n solidaarisuustyöhön kuuluu turvallisen tilan vahvistamista, globaalia vastuuta ja kehitysyhteistyötä. Turvallisemman tilan periaatteiden lähtökohta on, että kohtelemme muita kuten haluaisimme itseämme kohdeltavan.

Kunnioita jokaisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa sekä itsemääräämisoikeutta. Kunnioita toisten yksityisyyttä ja muista, että jokainen määrittelee omat fyysiset ja psyykkiset rajansa.

Kohtaa toiset tasavertaisina. Anna tilaa keskustelulle, kuuntele ja ole avoin osallistujien moninaisuudelle ja erilaisille mielipiteille. Ole valmis oppimaan ja kehittymään. Huolehdi omasta ja toisten hyvinvoinnista parhaasi mukaan.

Tiedosta omat ennakko-oletuksesi ja tarkastele kriittisesti omaa ajatteluasi. Älä pidä omia näkemyksiäsi ainoina oikeina. Älä tee oletuksia esimerkiksi toisten sukupuolesta, taustasta, perhesuhteista tai mielipiteestä. Pyri osaltasi purkamaan stereotypioita. Edistä oikean tiedon leviämistä ja estä väärän tiedon leviämistä. Ajattele ja ennakoi. Huomioi, että oma vakiintunut tapa ajatella voi joskus loukata toisia.

Tunnista ja puutu syrjintään, häirintään ja epäasialliseen kohteluun. Puuttuminen on jokaisen tehtävä. Opi tunnistamaan häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu ja puutu siihen ottamalla asia puheeksi rauhallisesti mahdollisuuksien mukaan jo tilanteessa.

Valteri-säbäilyä 2023

Perinteinen Valteri-sählyturnaus järjestettiin poikkeuksellisesti syystapahtumana Helsingissä 26.8.2023. Sählyyn osallistui runsaslukuinen joukko sekä pelaajia että kannattajia.

Sählyturnauksessa voittajaksi tiukoista peleistä selviytyi Tervaväylä. Toiseksi tuli Onerva ja pronssille kipusi Mikael. Myös Terviksen kannattajaporukka sai oman palkintonsa iltajuhlassa.

Sählypeleissä nähtiin hienoja yksilösuorituksia ja aistittiin joukkuehenkeä parhaimmillaan. Kannustusjoukot kannustivat tarmokkaasti myös vastustajajoukkueita, finaaliin asti.

 

 

Ruskislaiset olivat järjestäneet hienon ja lämminhenkisen tapahtuman. Iltajuhla Ruskiksella alkoi aurinkoisessa säässä, pihalla nautittujen hodareiden ja virvokkeiden kera. Ruskiksen liikuntasali oli katettu illan ruokailua varten. Ruoka nautittiin ennen illan ohjelmanumeroita: visailua ja musiikki/tanssiesityksiä.

 

Kuvat: Henni Petäjistö

Teksti: Henna Sinisalo ja Miia Herranen

Kuurojen ja sokeain koulu -lehti 1/2022

Kurkistamme koti-Merjan elämään ja annoimme hänelle lauseen alkuja, joihin hän iloisesti vastasi: 1) Kun avaan kotioveni, näen ensimmäiseksi …vallattoman ylipainoisen ja laiskan kissamme Murun olohuoneen valkoisella matolla. 2) Kulttuuriviikonloppu, ihanaa mennä… teatterin lokoisen tuolin suojaan liikuttumaan. 3) Työssäni koen intohimona …kouluttamalla vaikuttamisen 4) Rakkain muisto viime vuodelta oli …tukilasten kanssa vietetty mökkiviikonloppu. 5) Nauroin aivan kippurassa, kun juhlimme tuttavapariskuntien kanssa merkkipäivää ja suunnittelimme pöyröön sisääntulon juhlapaikalle. 6) Minut sai surulliseksi vahvan isäni hiipuminen ja vakavan sairauden eteneminen. 7) Kun ostan itselleni herkkua, ostan tuoretta ananasta, vadelmia ja pensasmustikoita. 8) Tällä hetkellä minun on hyvä olla uuden liikunnasta innostuneen itseni kanssa. 9) Haluan lähettää suukkoja rakkaille sielunsiskoilleni. 10) KSOLLI on minulle kollegoiden ja yhteisten tavoitteiden ryhmittymä.

SOKKOTREFFEILLÄ KAKSI KSOLLILAISTA Sokkotreffeillä olivat Tervaväylästä Arto Ollila ja Onervasta Anu Alenius-Taipalus. Treffien ajatus oli se, että kumpikaan heistä ei tiennyt etukäteen kenelle kysymykset lähetetään. Haastattelut on tehty jo keväällä 2022. Arto Ollila on tullut erityisopettajaksi Oulun Kuulovammaisten koulun opettajaksi vuonna 1994. Vuonna 2003 Arto valittiin KSOLLin puheenjohtajaksi Mikkelissä. Puheenjohtajana hän jatkoi vuoteen 2021 jonka jälkeen Merja Koivisto aloitti puheenjohtajana. Anu Alenius-Taipalus on tullut Jyväskylän Onervaan eristyisluokan opettajaksi vuonna 2018. Anu on ollut KSOLLIn hallituksen varajäsen vuodesta 2021. Anu vastaa Arton kysymyksiin

Miten hoidat arkijaksamistasi ? Lenkkeilen, neulon vimmattuna ja syksyllä kerään marjoja ja sieniä. Millaisena näet tulevaisuutesi työelämässä ja muutoin? Töitä varmasti piisaa ja aurinko paistaa - eiköhän sitä tarkene. Mistä innostut ? Mistähän minä en innostu? Viimeisin innostuminen on hyvinvointioppiminen ja positiivinen pedagogiikka sekä psyykkinen tuki. Mikä on parasta työssäsi? Työkaverit, oppilaat ja se että voi tapahtua melkein mitä vaan. Kerro jokin hauska juttu, tapahtuma töissä, koulussa, vapaa-ajaltasi? Eloni on yhtä kommellusta, mutta usein parhaat hauskuudet saan omista kirjoitusvirheistäni. Olen kehunut oppilasta: ”Teit sinnikkäästi ja ahkerasti lapsia!” Oppilas luki hämmentyneenä kommenttia uudet lapaset kädessään. Viimeisin hauskuus on vahvuustestin tulos. Sen perusteella suurin kasvuvahvuuteni on harkitsevaisuus. En ehkä ehtinyt lukea niitä kysymyksiä kunnolla, joiden perusteella tämä vastaus tuli. ARTO vastaa Anun kysymyksiin

Mitä teet kymmenen vuoden päästä? Olen eläkkeellä ja toivottavasti pysyn niin terveenä, että pystyn kesäisin polkemaan pyörällä ja talvella hiihtämään. Mille asialle nauroit viimeksi? Oppilaan kommenteille, muutamat oppilaat Tervaväylässä osaavat "tilannekomiikka". Oppilaat edelleen saavat minutkin iloiseksi 😊 Missä olet erityisen taitava? Organisointi, asioiden järjestäminen. Mielestäni löydän asioiden hoitamiseksi erilaisia ja uusiakin tapoja. Montako kertaa kiität päivän aikana ja mistä olet kiittänyt viimeksi? Yritän opetella "tätä taitoa vieläkin päivittäin". Pyrin tekemään sitä mahd. useasti eri tilanteissa, vaikka se saattaa jäädä huomaamatta. Viimeksi tänä aamuna kiitin LUOVI:n toimijoita meidän oppilaiden tutustumispäivien hoitamisesta. Kerro joku moka. Sekoitin lukujärjestyksessä li-tunnin ja OPO- ohjaustunnin ajankohdat, huomasin sen, kun li- tuntia oli noin puolet jo mennyt. Hauskin (tai ikimuistoisin ) matka KSOLLINin porukan kanssa? Kaikki ovat olleet mahtavia reissuja, Montenegro noussee ykköseksi, mahtavat maisemat, ranta, hotelli ja loistava seura.

Ja sitten vielä se pedagoginen selvitys… Monelle erityisluokanopettajalle opettaminen ja oppilaiden kanssa oleminen on se paras osa työstä. Oppimateriaalin valmistaminen ja tuntien suunnittelukin saa monet innostumaan. Harva kuitenkaan kokee palavaa intoa hojksien kirjoittamiseen ja pedagogisten selvitysten tekemiseen. Tehdään, koska pitää. Ja onneksi tehdään, koska pedagogisten asiakirjojen ajantasaisuus on sekä opettajan ja rehtorin että oppilaan oikeusturvan kannalta on tärkeää. Valteri-koulussa on pitkin vuotta paljon vaihtuvuutta oppilaissa. Osa tulee tukijaksolle tai määräaikaiselle oppilaspaikalle meille ja osa lähtee tukijaksolle lähikouluun tai johonkin toiseen omaan tuen tarvetta vastaavaan kouluun. Oppilaan koulupaikan tai opiskeluryhmän vaihtumisesta on myös oltava kirjallinen päätös olipa kyseessä määräaikainen tai pysyvä muutos opetuspaikassa. Tukijaksot tai kuntouttavat jaksot kirjataan niin, että pääsääntöinen opetusryhmä on tosiasiallinen opetuspaikka. Silloin oppilaan opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaa aina se opettaja, joka oppilasta tosiasiallisesti opettaa. Eli oppilas voi olla kirjoilla lähikoulussaan, mutta jos on Valterissa tosiasiallisesti oppilaana, tekee Valterin opettaja arvioinnin. Ja kun pedagogiset asiakirjat on kunnossa, tämä pitäisi näkyä myös oppilastietojärjestelmässä. Lukuvuosiarviointia tehtäessä kannattaa toki tehdä yhteistyötä lähikoulun opettajan kanssa varsinkin, jos oppilas on siirtynyt Valteriin kesken vuoden. Syksyn biologian osaamista on vaikea tietää maalis- ja huhtikuun perusteella. Tsemppiä siis pedagogisten selvitysten tekoon, hojksien kirjoitukseen sekä lukuvuosiarviointiin. Jaksaa, jaksaa.

Kuurojen ja sokeain koulu -lehti 1/2021

Hyvä  KSOLLIn jäsen

Vuonna 2003 Mikkelin liittokokouksessa minut valittiin KSOLLI:n puheenjohtajaksi. Jyväskylän näkövammaisten koulun erityisopettaja Veli Leppänen jättäytyi puheenjohtajan tehtävistä ja siirtyi varapuheenjohtajaksi. Jo aiemmalla kaudella Heikki Linja, Haukkarannan koulun oppilaskodin johtaja, oli siirtynyt eläkkeelle puheenjohtajan tehtävistä.

Veli Leppänen toimi minulle mentorina ja opasti järjestötyön toimintakulttuuriin. Siihen saakka monet asiat oli ”sovittu kädenpuristuksin” työnantajan ja järjestön kesken. Toisinaan oli vaikeaa löytää kirjallisia selkeitä dokumentteja siitä, mitä oli sovittu ja kuinka sopimuksia tulisi tulkita. Silloinen VES (=valtion virkaehtosopimus) oli kuitenkin laajempi ja kertoi tarkemmin palvelussuhteen ehdoista, palkanmaksun perusteista kuin nykyään. Opettajien palkkaus perustui vuosisidonnaisiin C-palkkaluokkiin ja ikälisäjärjestelmään. Nykyiseen VAATI- tasoihin perustuvaan palkkausjärjestelmään verrattuna järjestelmä oli kyllä selkeämpi ja helpommin toteutettavissa oleva. Muutoksia nykyiseen palkkausjärjestelmään on todella ollut vaikea saada. Meillä on ollut esim. käytössä taso 5.a, jonka kriteereitä ei ole edes ollut olemassa, ja tason kriteereitä on sovellettu villisti eri toimipisteissä eivätkä ne ole perustuneet useinkaan työn vaativuuteen, vaan 5.a-tasolla oleva opettaja on saanut sen lisätyöstä.  Useiden vuosien aikana tehty työ palkkausjärjestelmän kehittämiseksi tuottaa vihdoin tulosta, kun erityisopettajia ja erityisluokanopettajia aletaan siirtää tasolta 5. tasolle 5.a. Tästä suuri kiitos VAATI- palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmässä olleille / Anu Pakkaselle.

Vuosien aikana palkallisesti ehkä merkittävin saavutus on ollut ohjaavien opettajien siirtyminen ns. soveltavaan kokonaistyöaikaan. Työajan soveltamisessa, lomaa-ajan määräytymisessä ja muussa sopimuksen soveltamisessa on ollut ongelmia ja niiden ratkaisemiseksi tehdään edelleen työtä. Iso ongelma on, että työaikajärjestelmät eivät tunne soveltavaa kokonaistyöaikaa ja usein se sekoitetaan kokonaistyöaikaan. Sopimusta ei ole voitu kirjoittaa täsmällisemmin ja se taas antaa työnantajalle mahdollisuuden soveltaa sopimusta liian omintakeisesti.

KIEKU- työajanseurantajärjestelmä, aikaisemmalta nimeltään TARMO, on pakollinen kaikille valtion palveluksessa oleville, mutta järjestelmä ei taitu opetusvelvollisuustyöajassa oleville opettajille. Alkuvaiheessa kävimme todella kovaa vääntöä siitä, mitä opettajien tulisi kirjata omasta työajastaan järjestelmään. Taisipa yhdessä vaiheessa OAJ:n entinen puheenjohtaja Erkki Kangasniemikin puuttua asiaan, koska alussa meinattiin kajota opettajan autonomiaan merkittävällä tavalla. Onneksi tänä päivänä KIEKU on ”siedettävä” ainakin opetusvelvollisuustyöajassa oleville.

Viime vuosien aikana edunvalvontatyö on muuttunut yhä selkeämmin saavutettujen etujen puolustamiseksi. OAJ on kyselyissään selvittänyt esim. jäsenten halukkuutta osallistua työtaistelu-toimenpiteisiin eli lakkoon. Ainoa selkein peruste lakkoon menemiselle on, että nykyiset edut heikkenevät merkittävästi. Solidaarisuudesta toisten puolesta ei ole tietoakaan, esim. että muut opettajat suostuisivat menemään lakkoon taisteltaessa varhaiskasvatuksen opettajien palkoista tai päinvastoin. Järjestäytymisaste OAJ:ssä on varsin korkea johtuen esim. siitä, että OAJ on ammattijärjestö, jossa puoluepolitikoinnilla ei ole sijaa. Riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä oppositiossa, OAJ tekee työtä jäsentensä etujen ajamiseen koulutuspolitiikan ollessa erittäin merkittävässä roolissa.

KSOLLI: n jäsenkehitys on huolestuttavaa ja meidän on laajennettava jäsenpohjaa tulevaisuudessa. OAJ on ajanut työnantajakohtaisia yhdistyksiä ja tässä voisi olla meidän mahdollisuus laajentumiselle. Tavoitteena voisi olla, että saisimme kaikki (ainakin OPH:n = opetushallituksen alaiset) valtion opettajat samaan KSOLLIn perustuksille perustettavaan yhdistykseen / liittoon. Tässä täytyy vain olla tarkkana, ettemme mahdollista uutta yhdistystä perustettaessa menetä KSOLLIn ja OAJ:n väliseen sopimukseen perustuvaa jäsenmaksupalautetta. Työantajakohtaisia yhdistyksiä perustettaessa menetimme muutama vuosi sitten suuren joukon Spesia Turun opettajia toiselle yhdistykselle, siksi olisin varovainen ”näissä askelissa.” Yhteydenottoja valtion kielikouluihin ja Eurooppa - kouluun on taholtamme jo ollutkin.

Nykyinen sopimus on katkolla 2022 ja sen vuoksi uudet neuvottelutavoitteet tulee tehdä syksyn 2021 aikana myös KSOLLIn osalta. Työmarkkinakentällä uusi trendi on pyrkiä paikalliseen sopimiseen, yleistä linjaa ei enää haluttaisi määritellä valtakunnan tasolla (työnantajajärjestöjen tavoite, esim. metsäteollisuus, tekniikan teollisuus). Palkat sovittaisiin jokaisen työntekijän kanssa kahdestaan ja luottamusmiesjärjestelmää ei tarvittaisi.

Miltä sinusta tuntuisi, jos sinä joutuisi neuvottelemaan itse oman palkkasi? (joistakin palkanosista, esim. REMT- tehtävät + lisätyö sinä sovit toki nykyäänkin!)

OAJ ajaa kaikille opettajille tulevia palkankorotuksia opettajataustasta riippumatta.

Tulevan neuvottelukierroksen tavoitteissa tulisi erotella työn kuormittavuuteen (pandemia/etä- työ, yhä vaikeampi oppilasaines / perheet/huoltajat, yms.) vaikuttavat tekijät, jotka lisäävät työn vaativuutta, ja jatkuvasti lisääntyvä lisätyö. Jälkimmäinen on ehkä helpommin sopimuksilla määriteltävissä ja korvattavissa, mutta työn kuormittavuus työn vaativuutta lisäävänä tekijänä onkin sitten ongelmallisempi. Molemmat kuitenkin tulisi ottaa huomioon palkkapoliittisia tavoitteita asetettaessa. Paikallinen sopiminen voisi sopia juuri työn kuormittavuutta / vaativuutta määriteltäessä ja sitä korvattaessa. Sen määritteleminen on varmasti haasteellista, mutta hyvällä esimiestyöllä ja yhteistyöllä opettajien kanssa se voisi olla mahdollista. Lisätyön korvaaminen taas tulisi sopia valtakunnan tasoisilla sopimuksilla.

Nykyinen opetusvelvollisuustyöaikaan (= oppitunnit, YS- aika, erikseen määrättävät tehtävät) perustuva työaika ei enää vastaa tarkoitustaan. Esim. VALTERIssa OPV- työajalle tulevaisuudessa tulisi tehdä jotain, jotta saisimme kaikki opettajien työtehtävät korvauksen piiriin. YS- aika (= yhteissuunnittelu) ei riitä millään kaikkien tehtävien hoitamiseen.

Voisiko tavoitteena siis olla, että YS- aikaa merkittävästi lisättäisiin, esim. 5h/vko?

Osaltani ympyrä sulkeutuu Mikkelin liittokokouksessa kesäkuussa 2021 ja tuolloin minun puheenjohtajuus sekä hallitustyöskentely päättyy. Opettajan työssä olen vielä muutaman vuoden.

Nämä vuodet ovat olleet värikkäitä niin edunvalvontatyössä kuin yhteisissä valtakunnallisissa ja paikallisissa tapahtumissa. Olemme tehneet mieleen jääviä ulkomaan ja kotimaan matkoja, järjestäneet hienoja paikallisia tapahtumia yhdessä toistemme seurasta nauttien. Ilman KSOLLIa ja ”ksollilaisia” en olisi saanut niin upeita uusia ystäviä ja tuttavuuksia, jotka kantavat vielä pitkälle tulevaisuuteen. Järjestötoiminta ja edunvalvonta on myös hyvin pitkälle ”ihmissuhdetyötä”, kontakteja, yhteisiä illanistujaisia ja kekkereitä, joissa asioita voi viedä eteenpäin.

 

Kiitoksia kaikille yhteisistä vuosista ja toivotan kaikille voimia niin opetusalan työssänne kuin myös tässä järjestötyössä.                                          

T:  Arto Ollila

KOKOUSKUTSU

Tervetuloa KSOLLI ry:n varsinaiseen liittokokoukseen

Aika: Perjantaina 11.6.2021 klo 15

Koska elämme poikkeusaikoja korona-pandemian vuoksi, päätyi hallitus perumaan liittopäivät ja järjestämään liittokokoksen etänä, Teamsin välityksellä.

Kukin toimipiste voi varata tilan ja kokoontua kokoontumisrajoitukset huomioiden seuraamaan kokousta ja ruokailla kokouksen jälkeen yhdessä.

Kokousta voi seurata myös itsekseen, oman koneensa ääressä, parhaaksi katsomassaan paikassa.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat:

Kokouksen avaus

1. Kokouksen järjestäytyminen
a) kokouksen puheenjohtajan valinta
b) kokouksen sihteerin valinta
c) Kokouksen pöytäkirjantarkistajien (2) valinta ja ääntenlaskijoiden (2) valinta
d) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
e) Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

2. Varsinaiset liittokokousasiat
a) toimintakertomusten 2018-2020 hyväksyminen
b) tilinpäätösten 2018-2020 hyväksyminen
c) tili- ja vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille

3. Hallituksen toimipaikan valinta seuraavaksi toimikaudeksi

3. Puheenjohtajan ja hallituksen varsinaisten ja varajäsenten vaali

- Liiton säännöissä mainitaan, että ”kaikki vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, ellei kokous toisin päätä”. Tämä antaa etäliittokokoukselle mahdollisuuden toteuttaa mahdolliset äänestykset suljettua lippuäänestystä korvaavin tavoin.

4. Liiton toimihenkilöiden palkkioiden vahvistaminen

5. Jäsenmaksun suuruuden vahvistaminen

6. Toiminnantarkastajien (2) ja varatoiminnantarkastajien (2) valinta

7. Asiamiesten valinta

8. Kuurojen- ja sokeain koulu -lehti
a) hallitus esittää, että jatkossa Kuurojen- ja sokeain koulu -lehti koostettaisiin vähintään kerran vuodessa ajankohtaisista asioista ja tapahtumista, joita tiedottaja kokoaa mm. some -kanaville.

9. Muut asiat
a) jäsenten esittämät asiat
b) hallituksen esittämät asiat

10. Yleiskeskustelu

Kokouksen päättäminen


Mainittakoon, että liittokokouksen käsiteltäviksi tarkoitetut asiat tulee esittää hallitukselle kirjallisesti vähintään kuukautta ennen liittokokousta, ja lähettää  sähköpostilla arto.ollila@valteri.fi. Tämä on jäsenistölle tiedoksi välitetty myös sähköpostitse 5.5.2021.

Jyväskylässä 7.5.2021
KSOLLI ry
Hallituksen puolesta
Anu Pakkanen, sihteeri

 

 

Korona-ajan aprillia

Tärkeä tiedotus luokkiin 1.4.2021

Kansallisen korononeuvoston (Kkn) uusissa tutkimuksissa on havaittu istumisen lisäävän lasten ja nuorten koronaan sairastumisen riskiä.

Kouluja kehotetaan  ryhtymään toimeen, jotta oppilaiden istuminen vähenisi.

Opetuksen koronaryhmä ohjeistaa vähentämään istumista koulussa tuoleja poistamalla.

Tuolit kerätään tänään yleisiin tiloihin ja sieltä ne siirretään varastoon.

 

Toimi näin:

1.Laita tuoliin teippi, jossa on luokan numero.

2. Vie tuoli käytävään.

3. Jatka opiskelua seisomapöydän ääressä.

Myös vapaa-ajalla turhaa istumista tulee välttää.

 

Koronaryhmän puolesta

Kirsi Narranen

Oheinen tiedotus tuli sähköpostiini kiirastorstaina 1.4., ja luimme sen yhdessä oppilaitten kanssa suomen kielen tunnilla. Oppilaat lähtivät toteuttamaan viestin ohjeita ilman epäilyksen häivää. Vain yksi ylempien luokkien oppilas kyseli lisäperusteita toiminnalle. 

Tuolien poisviemisen jälkeen paljastin jutun olleen aprillia. Oppilaat nauroivat huijatuksi tulemiselleen, vain yhdelle oppilaalle oli kova paikka myöntää menneensä lankaan. 

Luimme tekstin uudelleen läpi medialukutaitoharjoituksena, mistä voisi tietää, ettei teksti ole totta. Suomea toisena kielenä opiskeleville tekstin luotettavuuden arviointi vaatii vielä enemmän ohjausta kuin äidinkielen lukijoille. Korona-ajan ohjeistukset ovat kuitenkin koulineet meidät hyväksymään milloin mitäkin ehkä hulluiltakin tuntuvia määräyksiä.

 

Kirsi Niemi 

erityisluokanopettaja

 Oi niitä aikoja?

Eletään kevättalvea vuonna 2015, ja on aika laatia toisen asteen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmia peruskoulun päättäville oppilaille. Suuntaan autoni keulan kohti Pohjois-Savoa, josta matkani on määrä jatkua Pohjois-Karjalan kautta Etelä-Savoon ja sieltä takaisin Keski-Suomeen. Edessä on 600 km:n edestä siirtymiä ja neljä palaveria kahden päivän sisällä. Takanakin on melkoinen työrupeama, kun olen esitäyttänyt oppilaiden toisen asteen suunnitelmat sekä suunnitellut ajoreittejä ja sopinut aikatauluja huoltajien, opettajien ja kuntoutusohjaajien kanssa - unohtamatta hotellin varaamista ja M2:n täyttämistä. Esimieheni/henkilöni Juha Lahti on kyllä puhunut etäpalveluiden tarjoamisesta, mutta niiden käytännön toteuttamiseen liittyy liian paljon kysymysmerkkejä. On siis lähdettävä tien päälle.

Eletään kevättalvea vuonna 2021. Valmistaudun Teams-palaveriin, johon olen lähettänyt etukäteen kutsun kaikille osallistujille. Ennen palaverin alkua ehdin käymään syömässä oman koulun ruokalassa, minkä jälkeen siirryn varaamaani työhuoneeseen. Aikataulujen sopiminen oli huomattavasti helpompaa, kun käyntejä ei tarvinnut ketjuttaa. Aikaa ei kulunut myöskään ajoreittien suunnitteluun, hotellin varaamiseen eikä M2:n täyttämiseen. Vuonna 2015 uusista ystävistämme, Ashasta ja Tiplasta, ei ollut vielä tietoakaan, mutta jotenkin minusta tuntuu siltä, että tänä keväänä pääsen näiden toisen asteen palaverien suhteen helpommalla kuin kuusi vuotta sitten.

Mika Minkkinen, ohjaava opettaja, Valteri Onerva

 Kuurojen ja sokeain koulu -lehti 1/2020

Puheenjohtajalta 

Hyvä KSOLLIn jäsen

Monelle meistä taitaa olla takana historian vaikein ja ehkä raskain vuosi 2020. Vaativan erityisen tuen oppilaiden kanssa toimiminen on jo itsessään haasteellista ja kun toimintaympäristöä vaikeuttaa vielä korona -epidemia, tekee se meidän työstämme entistä vaativampaa. Ja miten vielä jatkossa päästyämme ns. normaalitilanteeseen ja rokotteiden saatuamme, vaikutukset näkyvät tulevaisuuden oppilaissa. Työssämme kohtaamme jatkuvasti niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa. Osa oppilaista on hyvin impulsiivisia, sietokyky on rajallinen ja pinna ei kestä pienimpiäkään vastoinkäymisiä. Me opettajat toimimme ”terapeutteina, sosiaalityöntekijöinä, poliiseina, psykologeina, terveydenhoitajina”, vertaistukena, esimiehinä, organisoijina, siivoojina, kirjaajina, toimistosihteereinä, IVT- ja kopiokoneen asiantuntijoina, kouluttajina, moniala-osaajina, opiskelijoiden ohjaajina, autonkuljettajina, apuvälinehuoltajina, tilaratkaisujen toteuttajina, markkinointiasiantuntijoina, puolisoina ja vanhempina, oman yksityiselämämme hallitsijoina ja tähän kaikkeen olemme saaneet maailman parhaan opettajan koulutuksen.

Opettaja on oppilaan isä ja/tai äiti, joka lohduttaa, ottaa syliin, on ymmärtäjä ja pitkäpinnainen, ei hermostu eikä provosoidu ja jaksaa ymmärtää niin haastavia oppilaita ja heidän vanhempiaan kuten myös toisia haastavia työntekijöitä, kirjaa kiltisti ja ottaa vastaan ”Valteri -linjauksia” nurisematta, koska se kuuluu työnkuvaan, kehittää, on itseohjautuva ja joustava toiset huomioon ottava. Me järjestämme ja organisoimme tiimien ja luokkien hektistä toimintaa, joka on sisällöllisesti tavoitteellista ja päämäärätietoista, me kuuntelemme ja ymmärrämme, annamme eväitä elämään, asetamme rajoja, uskomme ei horjua, ettemme toimisi oikein ja tästäkin ”kullannupusta” tulisi tulevaisuudessa kelpo kansalainen. Huolehdimme kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, olemme mukana kehittämässä VALTERI- koulun monialaista opetus- ja kehittämistyötä. Ja tuon kaiken edellisen ohessa me myös opetamme eri oppiaineiden sisältöjä ja tavoitteita, ohjaamme oppilaitamme itseohjautuviksi ja arvioimme heitä jatkuvan arvioinnin selkeälinjaisten ohjeiden pohjalta! Hämmästyttävää, mihin kaikkeen me opettajat pystymme.

Viime kevät oli poikkeuksellinen myös virkaehtosopimusneuvotteluiden osalta. Valtio- sektorilla neuvottelutulos saavutettiin jo hyvissä ajan ennen kuntapuolta, mutta neuvottelutulosta ei voitu hyväksyä, ennen kuin kunta sai sopimuksensa maaliin. Kuntapuolen opettajien ratkaisua taas viivästytti sosiaali-  ja terveydenalan sopimusneuvottelut. Julkisen sektorin sopimusneuvotteluiden kiemuraisuus näytti taas todellisuutensa, koska kaikkien sopimukset riippuvat toisistaan ennen kuin ne voidaan allekirjoittaa.

Valtion sopimus oli vähintäänkin tyydyttävä, ja osittain pääratkaisu oli hieman kunnallisen opettajien alan sopimusta parempi. Sopimuskausi on 23kk (1.4.2020-28.2.2022)

- 1.8.2020 yleiskorotus 1,10 % , 1.6.2021 yleiskorotus 0,97 %, kuitenkin vähintään 20,37 euroa. 
- 1.5.2021 virastoerä 1,00 %, neuvoteltava viim. 15.3.2021 mennessä, jos ei lopputulosta, jaetaan yleiskorotuksena
- Euromääräisiä palkkoja tarkistetaan yleiskorotusajankohdista yleiskorotusmäärillä.
- Ys aika: 6 h poistui, (jää 6 tuntia), yht. 107h lukuvuodessa.
- Opinto- ja suunnittelutyö: 6h poistui, (jää 6h) koulukodit ja muut oppilaitokset työkyvyn ylläpito jne. jää 6 h.
Kompensaationa jäi siis 12 h työantajan määrättävissä olevaa työaikaa. Miksi näin?

KiKy:stä päästiin eroon, mutta KiKy-kompensaationa jäi Valtion erityisoppilaitoksille opetusvelvollisuustyöajassa oleville (Valtion koulukodit, kielikoulut, Valteri);

Työantaja (Valtio) ei hyväksynyt työajan pidennyksen poistoa ilman kompensaatiota ja tällöin palkkaratkaisu (=palkankorotus olisi ollut pienempi). Ratkaisulla saatiin parempi palkankorotus, esim. valtion virastoerä 1% ei olisi ollut mahdollista, ellei olisi toimittu ed. mainitulla tavalla.

Muiden kuin opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien tarkemmat työajan toteuttamiset löytyvät itse sopimuksesta.

Virastoerästä (1%) tulee neuvotella 15.3.2021 mennessä. Marraskuussa KSOLLIn luottamusmiesten neuvottelupäivillä keskustelimme, että virastoerää voisimme kohdentaa VAATI- tasoille, jos myös työnantaja on jatkossa valmis laittamaan rahaa palkkausjärjestelmän kehittämiseen. On siis muistettava, että tuo 1%:n virastoerä on järjestön (OAJ) neuvottelema palkkaraha (”meidän omaa rahaa”), jonka valtion työmarkkinalaitos on sopinut maksettavaksi meille palkkoina.

Opetushallituksen toimialaan kuuluvissa valtion oppilaitoksissa on käytössä työn vaativuuteen pohjautuva palkkausjärjestelmä, jonka toimimattomuutta on kritisoitu jo useita vuosia. Siitä me emme pääse eroon, mutta esim. palkkaustyöryhmät ovat kuluvan vuoden aikana tehneet hyvää työtä uudistaakseen vaati-tasojen kriteerejä, poistaneet jo vanhentuneita asioita ja pyrkineet tekemään uudistusehdotuksia järjestelmään, jotta ne vastaisivat tämän päivän tarpeita.

VALTERI:ssa palkkaus erityisesti erityisluokanopettajien osalta laahaa tällä hetkellä alle kuntien er. luokanopettajien palkkatason, se vaikeuttaa uusien opettajien palkkaamista. Asiasta on ollut puhetta useaan otteeseen neuvotteluissa työnantajan kanssa, joten asian pitäisi olla tiedossa. Palkoista neuvoteltaessa astuu esiin sopimusjärjestelmän monimutkaisuus. Vaikka OAJ/OPH- neuvotteluissa oltaisiin yhtä mieltä palkka-asiasta, astuu valtion työmarkkinalaitos ”estradille ja sanoo, ettei käy!” Rahakirstun vartija ei anna lisää palkkarahaa. Opettajien neuvottelujärjestön OAJ:n on vietävä yhdessä OPH:n ja VALTERI:n ylimmän johdon yhteisesti sopimaa tavoitetta eteenpäin, muutoin meillä on tulevaisuudessa todellinen ongelma saada erityisen päteviä opettajia hoitamaan vaativaa VALTERI- opetushenkilöstön työtä.

Mennyt vuosi on tarjonnut hyvin vähän mahdollisuuksia yhteisiin KSOLLIlaisten tapaamisiin. Suunnitellut syyspäivät 2020 jouduttiin perumaan, samoin on käynyt paikallisille tapahtumille. Myös OAJ on perunut kaikki lähikoulutus- ja seminaaritapahtumat. Hybridimalli -kokoukset eivät ole sama asia, kun ihmiset eivät pysty tapaamaan toisiaan kasvotusten.

Olemme KSOLLIn hallituksessa miettineet monenlaisia eri tapoja toteuttaa yhteisiä tapaamisia. Mikkelissä ja Kuopiossa jäsenmäärä on niin pieni, että ”tapaamisia ” on voitu toteuttaa. Jyväskylässä päädyttiin tarjoamaan jäsenistölle lippupisteen lahjakortti ja aamiaislahjakortti, jolla samalla tuettiin paikallista yrittäjää. Pienissä porukoissa on tarkoitus käydä aamiaisella esim. ennen töiden alkua. Jäämme odottelemaan kokemuksia Jyväskylästä.

Jäsenistö odottaa toistensa tapaamisia niin valtakunnan kuin toimispistetasolla. Kevään 2021 aikana, jos vain on mahdollista, on syytä järjestää paikkakuntakohtaisia kahvitilaisuuksia, joissa pääsemme rupattelemaan keskenämme.

Kesäkuussa, 11.-13.6.2021, on liittokokous Mikkelissä. Eiköhän ainakin siihen mennessä epidemiat ole sillä tasolla, että päästään pitämään liittokokous.

Minun taipaleeni puheenjohtajana sulkeutuu Mikkelissä 2021. Siellä minut valittiin 1. kaudelle vuonna 2003 ja sinne on myös hyvä päättää pitkä puheenjohtajuus.

Pyydän teitä kaikki nyt miettimään uutta puheenjohtajaehdokasta keskuudestanne. Työ on vaativaa, mutta samalla antoisaa, kun tapaat erilaisia ihmisiä niin järjestötyössä kuin muualla opetus- ja kasvatustyössä olevia. Paljon on tullut vuosien aikana uusia tuttavuuksia, suhteita on luoti sinne ja tänne, ja aina on pitänyt yrittää pitää pienen KSOLLI:n jäsenten etuja.

Kiitos kaikilla, ja hyvää sekä rauhallista joulun aikaa. Pitäkää itsenne terveinä, ja tukekaa toisianne.

Haukiputaalla 13.12.2020                   Arto Ollila,   puheenjohtaja       

 Oi aikoja, oi maskeja!

Ennen oli epäilyttävää, jos käytti maskia. Nykyään on epäilyttävää, jos ei käytä. Ennen vain koiranomistajilla oli takin taskussa muovipussi tai pari väärään paikkaa tulevien läjien varalta. Nykyään jokaisella vastuullisella kulkijalla on sekä puhtaiden että likaisten maskien pussi mukana. Maskin käyttäjinä pääsemme kokemaan aivan uuden maailman. Verkko on täynnä niksejä silmälasien huurtumisen ehkäisemiseksi. Ja kuinka kätevän kärsän saakaan tehtyä kuoharin korkin metalliosasta! Mutta olisiko vastuullisempaa käyttää tehokkaampia kertakäyttömaskeja kuin uudelleen pestäviä kangasmaskeja? Päänsärky ja naaman kirvely maskin käytön jälkeen nyt vaan ovat kokemuksia, jotka yhdistävät meitä tässä globaalissa taistelussa. Kärsimys jalostaa.

Maskien käytön voi ottaa myös mahdollisuutena. Nyt pääsemme kokemaan elämää aivan uusista näkökulmista. Nyt maskien kanssa huomataan, että puheesta tulee helposti muminaa kun huuliostakaan ei saa mitään apua. Sokeille ilmeikäs ääni on arvossaan ja selkeä artikulaatiokaan ei haittaa. Äänensävyillä täytyy siis viestiä se mitä ei ilmeellä voida. Viittomakieliset pääsevät kokemaan burkhan käyttäjien arkea. Viittomisesta häviää iso osa sävyjä ja viittomien merkityskin voi jää epäselväksi, kun huuliolla ei voi tarkentaa viestiä vaikka kädet ovatkin vapaina. Opetelkaamme viestimään silmillämme enemmän. Katse silmiin ja korva tarkkana äänensävyille.

Vai olisiko etäopetus ratkaisu? Jäisi myös välituntivalvonnat ja -riidat vähemmälle.

Kirsi Niemi, erityisluokanopettaja,
Valteri Onerva

Hyvinvointitaitoja luokkamme arjessa

Olemme syksyn aikana pyrkineet vahvistamaan luokkayhteisön jokaisen oppilaan ja aikuisen hyvinvointia harjoittelemalla hyvinvointitaitoja säännöllisesti ja johdonmukaisesti. Muutamista harjoituksista on muodostunut päivittäisiä rutiineja, joita oppilaat kaipaavat, jos aikuiset meinaavat ne unohtaa. Useammista hyvinvointiteorioista on koostettu erityisiä hyvinvointitaitoja, joita ovat onnellisuus-, läsnäolo-, ihmissuhde-, itsensä johtamisen-, vuorovaikutus-, vahvuus- ja tunnetaidot (Avola & Pentikäinen, 2019. Kukoistava kasvatus)

Syksyllä harjoittelimme erityisesti onnellisuustaitoja, joista tärkein on kiitollisuus. Keskustelimme paljon sanan merkityksestä ja mietimme kiitollisuuden aiheita eri tilanteissa. Käytimme useasti kiitollisuuskortteja (www.viitotturakkaus.fi) ja kiitollisuuskiekkoa (https://wheelofnames.com/8zp-ez9), joiden avulla oli helppo miettiä konkreettisia kiitollisuudenaiheita ja jakaa niitä luokkakavereiden kanssa. Tammikuun aluksi suunnitelmissa on kerätä jokaisesta päivästä kiitollisuuden aiheita purkkiin. Näitä voimme sitten hyödyntää läsnäoloharjoituksissamme. 

Saimme luokkaamme syksyn pimetessä Rauhan, kuten äänimaljaamme kutsumme. Jos tunnelma alkaa liiaksi riehaantumaan, palautamme rauhan mieliimme äänimaljan avulla. Olemme vähitellen harjoitelleet läsnäolon hetkiä paitsi äänimaljan, myös musiikin avulla. Seuraavaksi harjoittelemme rauhallista hengittämistä kuvion avulla.

Ennen joulua vietämme vielä Hyvän Hippusia päivää. Luokkamme seinällä on purkki, johon olemme keränneet tarroja. Tarran on voinut saada aina silloin, kun on ”narauttanut” kaverin hyvästä teosta. Koska kaikki luokkalaiset ovat todella avuliaita ja haluavat auttaa kaveria, täyttyi purkki melko nopeasti ja yhdessä päätimme yhteisöllisestä palkinnosta.

Tunnetaidoissa harjoittelimme ensin tunnesanastoa. Luokkamme kaappien ovissa on tunnesanoja luokiteltuina. Oppilaat käänsivät sanoja yksi kerrallaan ja yhdessä pohdimme kyseisen tunnesanan tarkoitusta ja luokittelua. Nämä sanat ovat mukana liikennevalotehtävässä, jota teemme silloin tällöin viikon päätteeksi (www.mieli.fi). Jokainen päivä luokassamme alkaa siten, että kaikki valitsevat emojin seinälle kuvaamaan aamun tunnelmia. Juttelemme tuntemuksista välillä enemmän ja välillä ohitamme emojit nopeammin. Tästä on tullut luokkamme oppilaille erittäin tärkeä päivänaloitus.

Vahvuustaidoissa olemme vasta alussa, mutta olemme keskustellen pohtineet jokaisen luonteenvahvuuden merkitystä ja tarkoitusta. Jokainen on tunnistanut itsessään ja luokkakavereissa vahvimpia luonteenvahvuuksia. Vahvuussanat koristavat luokkaamme ja pyrimme käyttämään paljon vahvuussanoja arjen vuorovaikutuksessa. Jatkossa harjoittelemme vielä tunnistamaan paremmin vahvuuksia ja pyrimme vahvuuksiemme parempaan hyödyntämiseen arjessamme. Unelmointia ja tulevaisuuden suunnittelua olemme harjoitelleet unelmakartan ja päällikön onnenpyörän avulla (https://wheelofnames.com/wmu-e6w)

Luokassamme on joulukuun ajan ollut joulukalenteri, jonka jokainen saa avata vuorollaan. Suklaakarkin lisäksi kalenteriluukusta paljastuu tehtävä, jonka avulla ilo ja hyvä mieli lisääntyy koko kouluyhteisössämme.

Suurin hyväntekemisen projekti on kuitenkin ollut marras- joulukuun aikana toteutettu Villasukkaprojekti. Luokkamme halusi levittää hyvää joulumieltä villasukkien avulla. Järjestimme keräyksen, johon sai lahjoittaa käytettyjä tai käyttämättömiä villasukkia. Sukkia kertyi huikeat 78 paria, jotka kunnostimme ja huolsimme. Ennen lahjoittamista uusille käyttäjille paketoimme sukat kauniisiin joulupaketteihin ja askartelimme jokaiseen pakettiin oman Joulukortin. Lahjakierroksella viisi paikallista vanhainkotia ja Jyväskylän HOPE saivat kukin kassillisen pehmeitä paketteja, jotka toivottavasti lämmittävät saajan mieltä ja varpaita. Projektissamme oppilaat pääsivät harjoittelemaan monia tärkeitä arjen taitoja, kuten yhdessä tekemistä ja sukkienhuoltoa. Kaikkein upeinta kuitenkin oli hyvän tekeminen muille ja sen myötä myös oman hyvinvoinnin vahvistuminen.  

Itse olen syksyn aikana pohtinut paljon vuorovaikutuksen ja kohtaamisten merkitystä arjen hetkissä. Vuorovaikutuksella luomme jokainen luokan tunneilmastoa. Joka aamu huomaan kysyvän itseltäni tärkeän kysymyksen: Mitä tilaan tulee, kun saavun paikalle? Haluaisin tuoda mukanani ainakin iloa, levollisuutta, arvostusta, toiveikkuutta ja turvallisuutta.

Hyvinvointia ja uskoa tulevaisuuteen meille kaikille!

terveisin: Sari Granroth-Nalkki, erityisluokanopettaja, Valteri Onerva

 ILOON YLI ESTEIDEN –HANKE VALTERISSA 2018 – 2020

Otteita Henni Huttusen Opetus- ja kulttuuriministeriölle laatimista hankeraporteista

 

Mikä: 
Kansallinen soveltavan liikunnan edistämisen kehittämishanke osana Liikkuva koulu –ohjelmaa

Mitä: 
Oppilaiden omien toiveiden pohjalta toteutettu soveltavan liikunnan tapahtuma huomioiden erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret

Missä: 
Lähikouluissa ympäri Suomea yhteistyössä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa  

Milloin: 
5.4.2018 – 31.12.2020 tapahtumat syksyihin painottuen

Tavoite: 
Aktivoida ja osallistaa lähikoulujen oppilaita ja aikuisia mielekkääseen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tukevaan liikuntaan, unohtamatta erityistä tukea tarvitsevia koululaisia niin, että arkiliikunnasta tulee olennainen osa koulupäivää ja elämänkulkua.

Tarkoitus: 
Hyödyntää soveltavaa liikuntaa sekä toimintakyvyn ja terveyden ICF-luokitusjärjestelmää.

Tehtävä: 
Iloon yli esteiden - hanke rakentuu koulutuksista, joiden pohjalta suunnitellaan oppilaiden ideoimia koulutapahtumia. Lisäksi luodaan sähköinen ideapankki.

Toimijat: 
Lähikoulujen oppilaat ja aikuiset, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät (Jyväskylän yliopisto, AMK Metropolia, Laurea ja Satakunta, Suomen Paralympiakomitea, Suomen voimisteluliitto, Helsingin kaupungin erityisliikunnan suunnittelija ja eri urheiluseurat ympäri Suomen) sekä Valterin 30 työntekijää (mm. opettajia, psykologeja, terapeutteja ja ohjaajia). Kahtena vuonna osallistui yli 50 lähikoulua, joissa oppilasmäärät vaihtelivat muutaman kymmenen oppilaan kyläkouluista useiden satojen oppilaiden yhtenäiskouluihin.

Talous: 
Vuonna 2018 kustannusarvio oli 106 298 € (toteuma 88 000 €), josta Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) 95 748 € ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 10 550 €.

Vuonna 2019 kustannusarvio oli 89 556 € (toteuma 59 000 €), josta OKM 80 000 € ja

Valteri 9 556 €.

Kulut painottuivat pääosin henkilöstökuluihin sekä pienemmiltä osin koulutus-, kokous-, matka-, markkinointi- ja muihin kuluihin.

Henkilöstö: 
Valterin hankevastaava Mari Jokitalo-Trebs ja osa-aikainen hanketyöntekijä Henni Huttunen sekä aluevastaavat ja alueelliset toimijat Valterin eri toimipisteistä.  

Tulokset: 
Haastattelujen, kyselyjen ja havaintojen kautta on kirjattu seuraavia vaikutuksia:               

1. Soveltavan liikunnan tapahtumapäivä mahdollisti erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osallistumisen tasavertaisesti koulun toimintaan.

2. Moniammatillinen ja -alainen työ sekä verkostoituminen eri toimijoiden kanssa tuotti uusia ideoita ja myönteistä kanssakäymistä koulun arkeen

3. Gradu ja kolme AMK-opinnäytetyötä valmistui sekä valmistumassa on selvitystutkimus

4. Uusia sovelluksia liikunnasta ja oppimismenetelmiä, esim Peer Tutoring –vertaisohjaus jalkautui kouluihin, kehitettiin koulutus ja opasvihko oppilaille

5. Näkyvyys mediassa esim. sanomalehdissä ja paikallisuutisissa

6. Hankkeen esittelyä muissa seminaareissa ja tapahtumissa asiantuntijoiden johdolla

 

VALTERI KOULU ONERVAN OSUUS HANKKEESSA

Tapahtumakoulut ja henkilöstö
Onervalle tarjoutui hankekouluja Varsinais- ja Keski-Suomesta sekä Pirkanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Vuonna 2018 Onerva vastasi seitsemästä ja vuonna 2019 viidestä lähikoulusta. Mukana olivat 2018 Ikaalisten Valkean ruusun, Jämsän Vitikkala-Paunun, Pirkkalan Nuolialan, Raision Kerttulan ja Turun Hannunniityn koulut sekä Jyväskylän Huhtasuon ja Saarijärven yhtenäiskoulut. Vuonna 2019 jatkoivat Ikaalisten Valkean ruusun koulu ja Saarijärven yhtenäiskoulu sekä uudet Laitilan Kappelimäen koulu sekä Soinin ja Vilppulan yhtenäiskoulut. Vuonna 2020 jatkoivat samat koulut, mutta Saarijärvi joutui vetäytymään tapahtumasta koulurakentamisen vuoksi.  

Onervan aluevastaavana toimi liikunnanopettaja Satu Niemelä ja työparina allekirjoittanut fysioterapeutti. Muita toimijoita olivat kaksi ohjaavaa opettajaa Tiina Heikkinen ja Pekka Karmala, liikkumistaidon ohjaaja Maarit Tilli ja kuntoutuspäällikkö Tero Makkonen. Kouluvastuita jaettiin edellä mainittujen työntekijöiden kesken tarpeen ja osaamisen perusteella. Jokaiseen kouluun varattiin vähintään kaksi ammattilaista. Lisäksi kaksi fysioterapeuttiopiskelijaa olivat mukana tapahtumapäivissä.

Tapahtumakoulujen yhteyshenkilöiden tuli osallistua Iloon yli esteiden –alkukoulutukseen sekä olla yhteydessä heille nimettyihin Onervan kouluvastaaviin. Käytännössä se tarkoitti yhden päivän koulutusta sekä muutamia soittoja ja viestejä kouluvastaavien kanssa. Osa kouluista suunnitteli tapahtumansa lähes itsenäisesti. Muutamassa koulussa käytiin etukäteen kartoittamassa tilat, välineet ja oppilaiden sekä aikuisten mahdollisuudet. Koulut kaipasivat meiltä lisäohjausta ja ideointia niin välineistä ja materiaalista kuin toiminnasta ja tiloista, jotta heidän erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osallisuus ja tarkoituksenmukainen osallistuminen onnistuisi hyvin. Siksi esimerkiksi yhdelle koululle tehtiin yksilöllinen toimintarata kuvineen ja materiaaleineen, joita he sovelsivat arjessaan myöhemminkin. Tätä tapahtumaa oli tekemässä myös opiskelijat Jyväskylän yliopiston Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta ja ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelmasta.

 Tapahtumakoulujen oppilaat ja toiminta 

Oppilaiden määrä edellä mainituissa kouluissa vaihteli seuraavasti: Jämsän Vitikkala-Paunussa 900, Pirkkalan Nuolialassa 800, Turun Hannunniityssä 600, Laitilan Kappelimäessä 400, Ikaalisten Valkea ruusussa ja Soinissa sama 260 sekä Raision Kerttulassa 230. Lähes koko koulua kattava tapahtuma järjestettiin Nuolialassa, Hannunniityssä, Kappelimäessä ja Kerttulassa. Niihin osallistui 40 – 70 työntekijää sekä Hannunniityssä yli 100 huoltajaa.  Osalle koulun oppilaita ohjattua tapahtumaa järjestettiin Vitikkala-Paunussa, Soinissa ja Valkea ruusussa. Näihin osallistui oppilaita 60 – 80 / tapahtuma ja henkilökuntaa 15 – 30 / tapahtuma.

Koulut olivat tavallisia peruskouluja, joissa oli erityisluokkia. Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitsevien määrät vaihtelivat eri kouluissa muutamasta kymmenestä useaan kymmeneen oppilaaseen. Oppilaita osallistui niin alakoulun eskareista yläkoulun nuoriin pääpainon ollessa alakoulun oppilaissa. Toimintakyvyn haasteet vaihtelivat varhaisen kehitystason oppilaista kehitys- ja liikuntavammaisiin, neuropsykiatrisista autismin ja psykiatrian kirjoon, sosiaalisten taitojen, kielen ja lukemisen, kuulemisen ja näkemisen haasteisiin. Haasteita riitti niin hahmottamisessa, ymmärtämisessä, liikkumisessa, näkemisessä ja kuulemisessa kuin myös osalla käyttäytymisessä. Heidän mukanaan toki liikkui tarvittavat ja tutut aikuiset, jolloin osallistuminen ja kontakti olivat turvallisia.  

Tehtävämme Valteri Onervan työntekijänä oli tukea tapahtumakoulujen suunnittelua ja toteutusta. Käytännössä olimme tapahtumissa yhtenä työntekijänä ohjaten tehtävärasteilla pelejä, leikkejä ja sovellettuja liikuntalajeja. Esimerkkejä ulkopeleistä olivat Afrikan tähti –suunnistus ja Kivi-paperi-sakset –leikki viestisovelluksena. Luokassa oli sovellettua maalipalloa ja liikuntatiloissa mm. puhallustikka, ilmakuutiolenttis, boccia, liikunnalliset lautapelit, tanssituokio ja motorinen aistirata.    

 

Työhön käytetty aika
Onervan työntekijöiden työpanos ja –aika tapahtumakoulujen tukemisessa vaihteli koulun tarpeiden mukaan. Kouluvastaavan työaikaa kului kahdesta neljään päivään koulua kohti, vaikka itse tapahtuma kesti yhden koulupäivän ajan. Muihin päiviin sisältyivät yhteydenotot, suunnittelut, materiaalien ja tarvikkeiden kerääminen, hankinta ja valmistus, matkat ja mahdolliset majoitukset sekä raportoinnit, palaverit, matkalaskut ja asiakirjojen valmistelut.

Alueelliset alkukoulutukset ja Helsingissä pidetyt päätösseminaarit matkoineen tuli myös huomioida hankkeen nimiin kuten muutamat sisäiset palaverit ja selvitykset. Lisäksi aluevastaavien käyttämä aika koulutuksiin, palavereihin ja suunnitteluun lasketaan useissa päivissä, jopa viikoissa.

 

Pohdintaa ja palkinto
Hankkeet ja ohjauspalvelut ovat osa työtämme Valterissa. Uusien kontaktien ja verkostojen luominen, ylläpito ja varsinkin erityistä tukea tarvitsevan oppilaan haasteiden kartoitus ovat sitä käytännössä. Hankkeen myötä sai seurata ja ohjata oppilaan osallistumista tapahtumassa. Mikäli oppilaan ympärillä toimivilla aikuisilla heräsi lisäohjauksen tarvetta, niihin vastattiin heti tai myöhemmin ohjauskäyntien muodossa. Näin hanke avasi mahdollisuuksia myös muulle ohjaukselle.

Tärkeää oli kuitenkin saada olla toteuttamassa tapahtumaa, jossa lyhyet kohtaamiset jäivät mieleen, herättivät pohtimaan ja mahdollisesti kehittivät oppilaan osallistumista liikkumiseen aiempaa sujuvammaksi. Näitä kohtaamisia pystyi Iloon yli esteiden-hanke tarjoamaan oppilaille ympäri Suomea.

Viimeisen vuoden teema oli vertaisohjaus, Peer Tutoring. Se jalkautui aluksi vanhempien oppilaiden esim 6. luokkalaisten koulutuksen kautta. Koulutuksen myötä vanhemmat oppilaat olivat mukana ohjaamassa nuorempia, tuomassa veratiskokemusta ja –tietämystä liikuntatapahtumiin ja koulun arkeen. 

Kolmivuotinen hanke on huomioitu ja se on saanut Olympiakomitean myöntämän Liikunnan yhdenvertaisuuspalkinnon 16.12.2020. Palkinnon on vastaanottanut hankkeen johtaja Mari Jokitalo-Trebs. Onnea Mari, hanke ja sen ympärillä toimineet! 

 

Jatko eli hyvinvointiyhteistyö Firstbeatin kanssa
Vaikka itse IYE-hanke päättyy 2020, sen tuomia mahdollisuuksia jatketaan vielä Valterissa. Verso –ryhmä tulee toteuttamaan kevään 2021 aikana pilottina muutamien oppilaiden hyvinvointimittauksia yhteistyössä Firstbeatin kanssa.

Tässä yhteenvetoa Mari Jokitalo-Trebsin tiedotteesta: Idea liittyy tämän lukuvuoden teemaan hyvinvointi, mikä jatkaa edellisen vuoden tunne- ja turvataitojen suuntaamaa monialaista tietä. Osana tätä hyvinvointi-teema –kokonaisuutta toteutamme toimipisteissämme, yhteistyössä Firstbeatin kanssa, uneen, stressiin ja palautumiseen sekä liikuntaan liittyvät mittaukset. Jokaisesta toimipisteestä on valittu tähän kokeiluun 1-3 oppilasta, joiden kohdalla toteutetaan kolmipäiväiset mittaukset vuodenvaihteen jälkeen. Näistä mittauksista saatava tieto yhdistää kehon reaktiot päivänaikaisiin tapahtumiin ja toivottavasti auttaa meitä löytämään keinoja, joiden avulla voimme edistää oppilaidemme hyvinvointia ja jaksamista.

Jo nyt meillä on vahva kokemukseen perustuva tuntemus ja tietämys siitä, milloin on otollisin aika lukuaineiden opiskeluun ja mihin kohtaan päivää taito- ja taideaineet kannattaa sijoittaa tai milloin on paikka esimerkiksi peli- tai lukuhetkelle. Samoin tiedostamme erot viikonpäivien välillä ja osaamme huomioida asian toiminnan suunnittelussa. Tästäkin huolimatta uskomme, että mittaamalla saatu tieto auttaa meitä entistä paremman arjen suunnittelussa; mittausten myötä voimme saada vahvistusta edellä mainitulle kokemukseen perustuvalle arjen rakentamiselle, mutta toivottavasti saadut tulokset rohkaisevat meitä myös uusien asioiden kehittelyyn ja kokeiluun.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi alkaen riittävästä unesta ja palautumisesta jatkuen oikeaan ruokailurytmiin ja päivittäiseen liikkumiseen on tavoittelemisen arvoista, sillä ne ovat yksilön hyvinvoinnin perustaa. Ja kun koulupäivä sopivine tekemisineen ja rytmeineen saadaan yhdistettyä osaksi tätä kokonaisuutta, niin eihän tämä voi kuin onnistua.
Hyvinvointimittausten tuloksia käydään läpi 18.2.2021 Valterin Verso-ryhmän järjestämillä Hyvinvointimessuilla, joissa myös Firstbeat on lupautunut olemaan mukana.

Tervetuloa Hyvinvointimessuille Onervaan, livenä tai etäyhteydellä, torstaina 18.2.2021 klo 9:30- 15:30!

 

Linkki ideapankkiin, esittelydioihin ja vertaisoppimiseen
https://liikkuvakoulu.fi/ideat/iloon-yli-esteiden-ideapankki
https://www.slideshare.net/Messukeskus/iloon-yli-esteiden-henni-huttunen
https://www.valteri.fi/iloon-yli-esteiden-hanke-testaa-peer-tutoring-vertaisoppimismallia/
https://www.liikkuvakoulu.fi/tarinat/liikuntatuutorit-ovat-kaikkien-riemuksi
https://www.firstbeat.com/fi/tyo-ja-hyvinvointi/

 

Minna Nieminen, fysioterapeutti, Valteri Onerva, Ksollin toiminnantarkastaja