Kuurojen ja sokeain koulu, lehti 1/2024

Puheenjohtajan joulutervehdys 

Tiesitkö, että Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi vuoden 2024 Sivistyksen teemavuodeksi? Sivistystä on juhlittu yhteiskunnallisia rajapintoja rikkoen erilaisten tapahtumien ja teemojen kautta. Teemoja ovat olleet mm. kestävä tulevaisuus; monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja uussuomalaisuus; lukutaito ja dialogi sekä kulttuuri ja taide. Näkyykö sivistys kaupunkien kaduilla ja koulujen käytävillä? Ulottuuko se koteihin ja kodittomien iltanuotiolle? Mitä sivistys tarkoittaa sinulle? 

Sivistystä on puolustettava, kun vallitseva maailmantilanne, julkisen talouden haasteet ja palveluiden yskiminen piiskaa Suomineidon solisluita. Kipeimmin konfliktit heijastuvat haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten elämään. Koulutuksen erityissuojelu ei saa jäädä poliitikkojen sanahelinäksi. Muistetaan tämä, kun äänestetään seuraavissa kunnallisvaaleissa. 

Valterissa tapahtuu paljon. Meillä kirjoitetaan uutta strategiaa, pohdimme säästöjä ja oppimisen tuen lakiuudistusta. Olkoon prosesseissamme ja yhteistyössämme elävänä osallisuus, arvot ja kunnioittava vuorovaikutus. Silloinkin, kun toisen näkökulma ei resonoi. 

Osallistutaan yhdessä KSOLLIn tapahtumiin! Vieläkin muistelen lumikinosten keskellä Mikkelin liittokokouksen yöllistä iloa, yhteisöllisyyttä ja aamunkajoon kurkottavaa laulantaa. Negatiivisuuden ja toivottomuuden vastapainoksi tarvitaan hurlumheitä, huumoria ja toivoa. Ja kerta kiellon päälle – sivistystä. 

Pistähän seurantaan joulunajan jälkeen https://www.oaj.fi/neuvottelemme/valtion-sopimus 

Merja Koívisto

Poimintoja vuoden 2024 Educa-messuilta 

Educa-messuilla mukavinta on tuttuihin törmäily. Viihdyin messualueella Opettajan olohuoneen lähistöllä, missä opettaja- ja pedagogiset järjestöt pitivät messupisteitään. Alue kutsui opettajia huilailemaan ja kuuntelemaan eri järjestöjen ajankohtaisia esityksiä. Ei tarvinnut kauaa odotella, kun joku tuttu lähestyi lämpimän halauksen kera ja päästiin jakamaan kuulumisia.  

Ksollilaiset olivat mukana päivystämässä kattojärjestömme Ammatillisten opettajien messupisteellä. Pisteellä kerrottiin kiinnostuneille KSOLLIsta ja ohjattiin ammatillisista asioista kiinnostuneita muiden päivystäjien puheille. 

Luennoista ilahduin Maija Saviniemen pessimismipedagogiikasta. Saviniemi työskentelee Oulun yliopistolla suomen kielen lehtorina ja kuvaa pessimismiä opettajan ratkaisukeskeiseksi elämänasenteeksi. Maijan esityksessä hersyi huumori ja tuttuja tuntoja opettajan työstä. Opettajan on osattava varautua ongelmiin ja epäonnistumisiin, sillä täydellisyyden tavoittelussa ajaa itsensä uuvuksiin. 

Saviniemi ja 21 muuta asiantuntijaa ovat tuottaneet kirjan Pessimismi opetuksessa – vaatimattomia vinkkejä opettajille. Luennolle hän oli valinnut kirjasta ja omasta ajatelmavihkostaan muutamia otteita:  

”Täydellisyyteen kannattaa aina pyrkiä. Siellä on tilaa kaikille, mutta ei vielä ketään. 

Kun parhaansa yrittää, voi joskus onnistuakin. 

Empaattisen pessimistin huoneentaulu 

• Vedä omat rajasi ja kunnioita lasten rajoja. 

• Hallinnantunne tuo turvallisuutta – anna sitä haastavassa tilanteessa. 

• Lapsella ei ole syytä luottaa sinuun ennen kuin annat hänelle syyn. 

• Kuka tahansa voi lytätä mitä tahansa. Älä hukkaa siihen aikaasi.” 

Lisää Maijan ajatuksia voit lukea Helsingin sanomien artikkelista 25.9.2023 (tilaajille) https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009821201.html ja Facebookista https://www.facebook.com/pessimismipedagogiikka/. 

 

Tekoälyä ja Tiktokia 

 

Tekoäly ja medialukutaito olivat vahvasti Educassa esillä. Tekoälyä patistetaan käsiteltäväksi myös opetuksessa, jotta oppilaat ymmärtäisivät miten kaupparobotit ja kasvojen tunnistusohjelman toimivat, mitä hyötyjä ja mitä haittoja tekoälystä on, miksi tekoälyn tuottamissa kuvissa naiset ovat hoikkia ja vaaleita ja miehet näyttävät Renny Harlinilta.  

 

Monissa lukioissa on huomattu opiskelijoiden kotitehtävien vastausten parantuneen tekoälyn yleistymisen myötä ja samalla on todettu opiskelijoista yli 60% käyttävän tekoälyä tehtävien tekemiseen. Tämä haastaa opettajat antamaan enemmän tehtäviä, joissa tärkeämpää on oppimisprosessin esilletuonti kuin lopullinen vastaus. Nuoria on tärkeää ohjata mediakriittisyyteen opettamalla kysymään miksi jokin sisältö on tehty, kuka sen on tehnyt ja arvioimaan tietolähteiden luotettavuutta etsimällä myös ristiriitaista tietoa asiasta sekä rajaamaan median parissa käyttämäänsä aikaa.  

 

Myös Tiktokia on hyvä käsitellä opetuksessa, koska se on hyvin vahvassa roolissa monien pientenkin koululaisten elämässä, vaikka sovelluksen ikäraja on 13 vuotta. Aivojen kehittymättömyys lapsilla ja nuorilla lisää Tiktokin koukuttavuutta ja nuoret yliarvioivat oman kykynsä mediakriittiseen ajatteluun. Tiktokissa paljon kivaa, hauskaa ja söpöä tietoa jakavaa sisältöä, mutta Tiktokissa on myös vaarallisia haasteita kuten “Varasta auto”, “Syö suolaa lusikallinen” ja “Hakkaa kättä tölkkiin, kunnes se menee verille”. Kavereiden osallistuminen erilaisiin haasteisiin lisää painetta osallistumiseen. MLL:n tutkimuksen mukaan haasteisiin osallistumisella kerätään tykkäyksiä ja estetään tylsyyttä. 

Tiktok on nopea alusta. Katselupiikki on 13 sekunnin kohdalla, yli minuutin videota katsotaan selvästi vähemmän. Ei tarvitse ihmetellä jos keskittymiskyky ja sinnikkyys heikkenevät. Jos on jostain mediasta pois jonkun aikaa, alkaa media näyttää kavereiden tykkäämiä sisältöjä. Tällöin on tärkeää ymmärtää median kouluttamisen periaatteet. Media näyttää niitä sisältöjä joiden äärellä viipyy tai josta tykkää. Mediaa voi kouluttaa viipymällä pitempään itselle mieluisampien sisältöjen äärellä ja tykkäämällä niistä. Sisältöä voi ilmiantaa ja estää näkymästä omassa feedissä. Eli Tiktok tuottaa samanlaista sisältöä mitä on katsonut. Tämä aiheuttaa kuplaantumista ja voi vääristää nuoren ajattelua maailmasta ja omasta ajattelustaan. 

Hyvä renki, mutta huono isäntä. 

Merja ja Kirsi

Mikkelin liittopäivät 2024 

Liittokokous vuosimallia 2024 järjestettiin Mikkelissä vaihtelevan, kokousväkeä suosivan sään vallitessa. Osallistujat iloitsivat jälleennäkemisestä, kun pääsimme edellisen koronakokouksen taas läsnäolokokoukseen. 

Aluksi hallitus ja kokousväki esittäytyivät oman kesäpäivätoiveensa kera. Solidaarisuusvastaavamme Katri Rinne muistutteli 31 osallistujaa OAJ:n turvallisemman tilan periaatteista savolaiseen malliin:  

Olokee immeisiksi toesillenne 

• Antakee kaekkien kukkien kukkia.  

• Elekää talloko kettään 

• Aatelkee ja huastlekee hyvvee ja tolokun asioita jokkaisesta 

• Antakee kuulua, ku huomootte länkyttämistä, molloomista tae hivuttamista 

Ksollin puheenjohtaja Merja Koivisto alusti liittokokousasioita pienellä ajankohtaiskatsauksella vuosista 2021 – 2023. Kolmessa nostossa kerrattiin vuosien työmarkkinatilanteen kuvioita ja talouden haasteita. Koulutuspolitiikasta Merja nosti esille tuen asioita ja Valterin uudistuvan strategian tarpeita. 

Liittokokouksen asiat lasketeltiin sujuvasti kokouksen puheenjohtajaksi valitun Anne Paavolan johdolla. Ksolli sai uuden hallituksen ja osa toimijoista sekä luottamusmiehistä vaihtuu elokuun alussa.

 

Kaupunkijuna 

Pääsimme Mikke-kaupunkijunan kyytiin torin laidalta ja suuntasimme Puistojen Mikkeli ajelulle. Tämä 1, 5 h kestävä reitti mutkitteli pitkin Mikkeliä ja pidimme reilun paussin Mikkelinpuistossa Pursialassa, jossa oli aikaa nauttia Ksollin tarjoamista eväistä, kuohuvasta ja upeista mallipuutarhoista. Kiertoajelun opastus oli asiantuntevaa ja Ksollilaisten oma vk- tulkkaus vailla vertaansa. Tunnelma ajelun aikana oli leppoisan rento ja ilma mitä mainioin.  

 

Illanvietto  

Laulun ja tanssin ilta! Etkot alkoivat kunniajäsenemme Koistisen Heikin ukulelen innoittamana jo osin kaupunkijunassa ja etenkin hotellilla. Illallisen jälkeen yhteislaulut jatkuivat ja Loisto Duon astuessa lavalle porukka oli heti valmis joraamaan. Einon vintti ei kyllä tienannut illan aikana juomien myynnillä, kun juuri kukaan ei malttanut nauttia virvokkeita. Sitkeimmät jaksoivat vielä jatkaa laulua torilla ennen yöpuulle vetäytymistä.  

 

Museokeskus Muisti  

Museokeskus Muisti oli vaikuttava kokemus. Saimme tutustua ensin museopedagogin työhön ja museon tavoitteisiin. Museopedagogi Mikko oli suunnitellut meille kierroksen muistissa, jossa pääsimme kokemaan ja pohtimaan sodan syitä, taistelun tunnelmia, evakkojen tarinoita sekä jälleenrakentamista. Monta asiaa jäi vielä tutkimatta ja pohtimatta, joten Mikkeliin ja Muistiin on tarve palata vielä uudestaan, vaikka luokkaretken muodossa. 

Merja, Kirsi, Miia ja Tiina

Kuurojen ja sokeiain koulun lehti 1/2023

Tammikuun terveisiä puheenjohtajalta

Lukuvuosi kääntyy kevääseen. Aurinko viipyy horisontissa päivä päivältä pidempään, mutta sitä varjostaa vallitseva maailmantilanne: sota, energia- ja ilmastokriisi ja talouden taantuma. Otsikot muuttuvat arjeksi luokissamme ja kunnan kouluissa. Kohtaamme työssämme moninaiset perheet, oppilaiden tuen tarpeet, reagoinnin ja kouluakäymättömyyden. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tammikuussa sivistyskatsauksen, jossa maalattiin hallinnonalan kokonaiskuva viime vuosikymmenten aikana. 1990- luvulta lähtien oppimistulokset ovat heikentyneet, suomalaisten koulutustason nousu on pysähtynyt ja julkiset sivistyspanostukset ovat hitaassa laskussa. Oppimistulokset ovat Suomessa edelleen kansainvälisesti vertaillen hyviä, mutta lukutaidon ja matematiikan osaamisen heikkeneminen vastaa yli vuoden, joissain aineistoissa kahden vuoden, oppimista. Esiopetus on muuttunut velvoittavaksi ja oppivelvollisuus laajentui koskemaan toista astetta.

Katseet kääntyvät paitsi päättäjiin myös koulutuksen ammattilaisiin. Miten vastaamme tutkimuksen nostoihin, kehitämme toimintakulttuuriamme ja pedagogiikkaamme? Mistä ammattilainen ammentaa minäpystyvyyttä ja osaamistaan kasvaviin vaatimuksiin nähden? Millä ajalla suunnittelemme opetusta, kodin ja kuntoutuksen ammattilaistan kanssa tehtävää yhteistyö? Miten selviämme arjesta ja jaksamme työssämme? 

KSOLLIn hallitus ja luottamusmiehet tekevät työtä, jotta voisimme käydä rakentavaa keskustelua johdon kanssa työtämme koskevista asioista. Haluamme myös tukea yhteisöllisyyttämme ja järjestää tilaisuuksia, missä tulemme tutuiksi ja vahvistumme virkistymällä. 

Palkkaustamme koskevista asioista huolehtivat OAJ:n neuvottelijat yhteistyössä meidän kanssamme. Neuvottelussa meitä edustaa Petra Kirkko-Jaakkola. Valtion virka- ja työehtosopimus on irtisanottu 14.1 ja neuvotteluja käydään parhaillaan seuraavaa sopimuskautta varten 31.3.2022–29.2.2024. Elämme jännittäviä aikoja. 

KSOLLI ry toivottaa kaikille jäsenille toivorikasta tulevaa kevättä! Olkaa hallituksen jäseniin ja luottamusmiehiin yhteydessä matalalla kynnyksellä. Lupaamme nostella kissaa pöydälle ja etsiä myös juhlaliinaa sen peitoksi, kun tapaamme toisiamme arjen valossa ja harmaassa. 

Yhteistyöterveisin, 

Merja Koivisto 

Törkeän tärkeitä asioita Educasta 

Hallitus piti tammikuun kokouksensa Educassa 2023. Educa oli koronavuosien jälkeen voimissaan ja kävijämäärä hipoi edellisten vuosien ennätyksiä. Tässä hallituksen kokouksen jäsenien parhaat ”klipit” Educahuumasta: 

Merja: Oppilaiden osallisuuden merkitys ”Liian usein lapsille ja nuorille annetaan vastauksia muistettavaksi. Aivan liian harvoin annetaan ongelmia ratkaistavaksi”. Kahmin messuilla pieniä luentoja ja materiaalia oppilaiden osallisuuden lisäämiseen. Sain uusia ideoita mm. Verso-ohjelman kouluttajilta, jotka nostivat esille oppilaiden kokemuksia toimijuudestaan mm. työrauhan turvaamisen käytännöissä. Osallisuuden teema nousi esille myös Laura Jääskeläisen luennolla ryhmäyttämisestä. Laura esitteli käytännön työkaluja ryhmän toimivuuteen ja myönteisen ilmapiirin lisäämiseen (ja kirjaansa). Karvi on osaltaan koostanut tietoa siitä, mitä oppilaat ja huoltajat pitävät hyvinä keinoina edistämään koulussa viihtymistä ja yhteisöllisyyttä. Lisätietoa: Laura Jääskeläinen: 5 vinkkiä opettajalle ryhmän hyvinvoinnin tukemiseen - Ota ryhmäilmiö ja vahvuusharjoitukset haltuun: https://www.youtube.com/watch?v=l5nUB52zARs Verso vertaissovittelu: https://sovittelu.com/vertaissovittelu/ Karvi: https://karvi.fi/publication/kiusaamista-ehkaisevien-seka-hyvinvointia-ja-tyorauhaa-parantavien-menetelmien-arviointi/ 

Kirsi: Keskittymisen ja palautumisen tärkeys Kuuntelin monia hyviä miniluentoja ja jonkin verran ehdin kiertää esittelypisteitä. Suurimman vaikutuksen teki keskittymiseen ja palautumiseen liittyneet luennot. Opin miksi keskittyminen on niin vaikeaa. Aivomme on edelleen metsästäjä-keräilijän aivot, jolle oli vaarallista syventyä liian pitkäksi aikaa yhteen asiaan. Jatkuvasti piti huomioida mitä ympärillä tapahtui, jottei jokin vihamielinen peto tai ihminen päässyt hyökkäämään kimppuun. Aivomme reagoivat herkästi kaikkeen uuteen, liikkuvaan ja värikkääseen, jolloin keskittymisemme käsillä olleeseen asiaa katkeaa ja tällaista sisältöä löytyy mm. kännykän kautta rajattomasti. Äkillinen asia, suklaa ja esim. tupakka aiheuttavat mielihyvähormonin eli dopamiinin tuotannossa piikin, mutta sen jälkeen dopamiinin perustaso laskee alemmas ja olemme alttiimpia ahdistukselle ja masennukselle. Liikunta puolestaan nostaa dopamiinin tuotantoa ja lisää hermosoluja hippokampuksessa. Oppiminen tehostuukin liikunnan jälkeen. Keskittymistä parantaa liikunnan lisäksi ulkoilu, käsityöt, musiikin harrastaminen, tanssi, mihinkään keskittymättömyys eli pelkkä oleilu ilman älylaitteita sekä nukkuminen. Hyvä viiden minuutin tauko voisi olla luennoitsijoiden mielestä jotain sydämen sykettä nostavaa liikuntaa kuten punnerruksia, kyykkyjä, vatsaliikkeitä, portaiden kävelyä ylös ja alas, reipas kävelylenkki tai tanssiminen. Kännykän kanssa istuskelu huonontaa keskittymistä eikä toimi palauttavana taukona. Tästä aiheesta veso-koulutus olisi enemmän kuin tarpeellinen. 

Psykologisesta palautumisesta kertoi puolestaan tuoreeltaan opettajien palautumisesta väitellyt Anniina Virtanen. Mieli tarvitsee vastaliikettä työlle. Palautumisen tarve näkyy, jos työpäivän jälkeen on vaikea rentoutua, olo on uupunut työpäivän päätteeksi, on ärtynyt tai hermostunut, tuntee tarvetta vetäytyä omiin oloihin, olo tuntuu rentoutuneelta vasta toisena vapaapäivänä tai on ylivirittynyt jolloin on vaikea rauhoittua ja heräilee yölläkin miettimään työasioita. Palautumista edistää tekeminen, joka vie ajatukset pois töistä, aktiiviseen, innostavaan uppoutuminen, liikunta, rutiinit työpäivän päättämiseen, esim. työmatkaliikunta, mindfullness ja huolihetket, rentoutuminen, kehon ja mielen rentouttaminen, hengitysharjoitukset, läheisyys, luonnossa oleilu, rauhallinen liike, omaehtoisuus, vaikutusmahdollisuudet vapaa-aikaan ja täyttämiseen, omien arvojen mukainen arki, jaksamisen huomiointi, taidonhallinta sekä uuden oppiminen ja näkökulmien laajentaminen. 

Matti: Opettajien palkkaus ja työnkuva Päällimmäisenä jäi mieleen OAJn järjestämä luento palkkauksesta. Viesti oli, että työaikamme koostuu vesoista (3pv), oppitunneista (valmistelu ja jälkityöt), ys-ajasta (ENINTÄÄN 101-tuntia+ 6 h koulutusta tai tyhytoimintaa) ja meillä lisäksi remt-tehtävistä. Luennon jälkeen keskustelin luennoitsijan kanssa keväällä järjestettävästä tilaisuudesta työnantajan kanssa. Wilman esittelypisteellä esiteltiin uusia ominaisuuksia. Wilmaan on ilmestynyt Wilma links-työpöytäsovellus. Tämän ominaisuuden saa käyttöön Wilman etusivun vasemmasta ylänurkasta löytyvästä ruudukosta tai vohvelista. Tuolla luennolla visioitiin myös tulevaisuutta, jossa Wilmaan kerättyä metatietoa käytetään ennaltaehkäisemään oppimisen pulmia. Kone siis jatkossa kertoo, miten ongelmat ratkotaan ennen niiden ilmestymistä… 

Maikkis: Lukutaidon merkitys Parasta antia Educassa oli mielestäni messujen monipuolisuus; jokainen messuvieras on varmasti löytänyt itselleen tärkeitä osastoja tai kuunnellut itseä kiinnostavia luentoja. Haasteena lienee olikin se, mitä valita, kun monet itseä kiinnostavat luennot olivat samaan aikaan. Kävin mm. kuuntelemassa luennon "Oppivat aivot ja lukutaito: auta oppimaan, kannusta kielen käyttöön". Luennoitsijoina Aivotutkimuskeskuksen apulaisprofessori ja aivotutkija Tiina Parviainen Jyväskylän yliopistosta ja lukutaidon opetuksen asiantuntija ja yliopistonopettaja Sanna Luokomaa Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta Nostoja luennosta: -hyvä käsikirja opettajille, jotka opettavat äidinkieltä: Päivi Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle: *Innosta lapsi kirjan pariin, kannusta monipuoliseen kielenkäyttöön -perinteinen kirja on edelleen paras “käyttöliittymä” *Yhtä tärkeää kuin on lukeminen, on kielellä leikkiminen, omien ilmaisun rajojen hakeminen, kielen mahdollisuuksien tutkiminen, jopa kielen “anarkistinen” käyttö -Monilukutaito kehittyy lapsuuden ja nuoruuden aikana (varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja siitä vielä eteenpäin) -Opettajan on hyvä tunnistaa oppilaidensa yksilölliset taitotasot: missä kohtaa oppija on matkallaan luki-taidoissaan. Näin opettaja pystyy tukemaan oppilasta riippumatta siitä, millä luokka-asteella oppilas on. Toisin sanoen opettajan on hyvä tuntea luku- ja kirjoitustaidon hierarkkinen rakentuminen, jotta opetustavoitteissa voidaan tarpeen mukaan siirtyä rohkeasti taitojen kehityksen portailla ylös- tai alaspäin oppijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. -Brändää lukeminen uudelleen: lukemisen kyllästämä arki tarjoaa hyvän vastapainon kiireelle, harrastusrumballe, paikasta toiseen viilettämiselle -Lukeva yhteisö tukee aloittelevaa lukijaa lukemiseen kiinnittymisessä -Anna lukevan aikuisen malli -Lukeva elämäntapa on jokaisen oikeus -Lopuksi vinkki alkavasta koulutuksesta: Luku- ja kirjoitustaitojen oppiminen ja opettaminen (25op) -> ks. Opinto-opas: https://www.avoin.jyu.fi/opinto-opas/fi/moduuli/lukoavoinjyu/ Tiina Parviaisen osuus: Oppivat aivot ja lukutaito *Kehittyvä lapsi viettää koulussa suuren osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan -> tuona aikana aivoihin rakentuu koko elämänkaaren taustalla toimiva koneisto, johon koodataan tiedolliset, taidolliset, emotionaaliset ja vuorovaikutukselliset valmiudet! *Aivot rakentuvat vuorovaikutuksessa; sekä positiiviset että negatiivissävytteiset palautteet vaikuttavat kehitykseen *Aivot oppivat,/“sopeutuvat” jatkuvasti (elinikäinen oppiminen) *Oppiminen ja oppijan hyvinvointi kulkevat käsikädessä *Lukeminen on evoluution näkökulmasta uusi “lisäosa” aivoihin *Aivot käsittelevät luettua tekstiä huikealla vauhdilla: kun silmämme näkee tekstin (erottaa tekstin yleiset visuaaliset piirteet) aivot reagoivat erottelemalla kielelle ominaiset hahmot =kirjaimet ja sanat ja tekstin merkitys avautuu (ts. Ymmärrämme lukemaamme) Tähän kaikkeen on mennyt aikaa alle 0,5 sekuntia! *Aivoissa ei ole valmiina synnynnäisesti lukemiseen erikoistuneita hermoverkkoja *Lapsi altistuu kirjoitetulle kielelle hyvin varhaisessa vaiheessa *Kehityksen aikana aivoihin rakentuu verkosto, joka mahdollistaa nopean (edellä kuvatun) kirjoitetun tekstin käsittelyn *Joillakin aivojen kehityksellisessä ohjelmassa tapahtuu virhe, joka sekoittaa erityisesti äänteiden käsittelyä ja tekee lukemaan oppimisesta työlästä *Miten oppimista voi tehostaa? -> Hyvä muistaa, että aivot ulottuvat päästä varpaisiin eli kaikki, mitä teemme, vaikuttaa aivoihin –erityisesti lapsilla ja nuorilla. Positiivinen ja turvallinen mielen tila ja toistojen määrä edesauttaa oppimista. 

Jäsenmatka Amsterdamiin

Kesäinen Amsterdam kutsui reilun neljännessataa ksollilaista, muutaman entisen ksollilaisen sekä perheen jäsenen ihailemaan kanavia, pyöräileviä hollantilaisia sekä nauttimaan iloisesta seurasta. Hollannin aurinko paistoi ja lämpötila oli suomalaisille sopivan lämmin. Hotelli metro- ja raitsikkamatkan päässä ydinkeskustassa tutustutti sopivasti suurkaupungissa elämiseen ja turvasi rauhalliset yöunet poissa hälyisämmiltä kaduilta.

Jäsenmatkalle osallistujat saivat vapauden suunnitella ohjelmaansa omien mieltymyksiensä mukaan. Osa vietti enemmän aikaa kaupoissa sekä katujen vilinässä, toiset puistoissa tai museoissa ja osalla oli virtaa vielä Amsterdamin yöelämäänkiin. Perjantaina halukkailla oli mahdollisuus vierailla Brysselin Eurooppakoulussa. Siitä lisää toisessa artikkelissa.

Lauantaina kokoonnuttiin porukalla illallisristeilylle, lähtöpaikkana Rijks- museon edessä oleva laituri. Teoriassa helppoa ja käytännössä vaikeaa. Ensinnäkin Rijks -museon edessä on ainakin kolme laituria, joista eri risteilyfirmat hakivat matkalaisia. Lisäksi risteilyfirmamme tiedonvälitys oli kangerrellut ja laiva oli odottamassa meitä rautatieaseman laiturissa. Onneksi seuraamme oli lyöttäytynyt Onervassa aikoinaan harjoittelun tehnyt hollantilaisvahvistus Ryan ja hän sai selvitettyä myös katuhälinän keskellä kanavaristeilyfirman edustajan kanssa tilanteen sekä aluksen hakemaan meidät oikesta paikasta. Aloitimme siis risteilyn kuivalla maalla muistaen pitkäaikaista puheenjohtajaamme Artoa, joka eläkkeelle siirtyessään valittiin KSOLLIn kunniajäseneksi.

Kanavaristeilylle laivaankin päästiin aikanaan ja välimerellisten kasvisruokien äärellä hyvässä seurassa ei meinannut maisemia muistaa katsoa.

Amsterdam tarjosi kivan ympäristön kesämatkalle, mutta toisaalta oli kaupunkiin tullut muitakin ja ihmismassojen vyöry suosituimmilla kaduilla iltaisin oli silmiinpistävää. Maata pitkin Amterdamiin matkanneet näkivät selvästi miten pienet kaupungit Amsterdamin läheisyydessä olivat paljon rauhallisempia. Myös hollantailaiskontaktimme Ryanin kanssa oli puhetta, kuinka Amsterdamilaiset alkavat kyllästyä turistimassoihin. Vastuullisen matkailun näkökulmasta täytyy KSOLLInkin miettiä mihin jatkossa teemme reissuja.

Teksti: Kirsi Niemi 

Kuvat: Anu Pakkanen, Minna Nieminen, Kirsi Niemi ja Miia Herranen

KSOLLIlle solidaarituusvastaava

OAJ on vahvistanut solidaarisuustyötään ja toivonut myös yhdistyksiään nimeämään solidaarisuusyhteyshenkilöitä. KSOLLIn ensimmäiseksi solidaarisuusvastaavaksi valittiin Katri Rinne Mäntykankaalta. Tässä hänen esittelynsä. 

Olen Katri Rinne. Työskentelen ohjaavana opettajana Valterin Kuopion toimipisteessä. Erityisluokanopettajan taipaleeni aloitin Vantaalla jo viime vuosituhannen puolella ja Valterissa olen ehtinyt toimia yli kymmenen vuotta. Työssäni tunnen edelleen paloa uuden oppimiseen ja ihmisten välisen  vuorovaikutuksen ihmettelemiseen. Osallisuuden mahdollistaminen ja vahvistaminen, positiivisen kohtaamisen voima, vahvuuksien löytäminen sekä yhdessä ideoiminen ovat kulmakiviäni niin lasten ja nuorten kanssa toimiessa, kuin monialaisissa verkostoissa työskennellessä. Vapaa-ajalla tykkään mökkeillä, vaellella metsissä ja kuntoilla perheeni ja eläinteni kanssa. Hevostelu on harrastuksistani vanhin ja kylmäuinti uusin.

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja ihmisoikeusasiat sekä globaalin vastuun kantaminen ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Tässä ajassa ja maailmantilanteessa nämä kuuluvat erityisen paljon meille kaikille. Otan ilolla vastaan uuden pestini KSOLLI:n solidaarisuusvastaavana.

OAJ:n solidaarisuustyöhön kuuluu turvallisen tilan vahvistamista, globaalia vastuuta ja kehitysyhteistyötä. Turvallisemman tilan periaatteiden lähtökohta on, että kohtelemme muita kuten haluaisimme itseämme kohdeltavan.

Kunnioita jokaisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa sekä itsemääräämisoikeutta. Kunnioita toisten yksityisyyttä ja muista, että jokainen määrittelee omat fyysiset ja psyykkiset rajansa.

Kohtaa toiset tasavertaisina. Anna tilaa keskustelulle, kuuntele ja ole avoin osallistujien moninaisuudelle ja erilaisille mielipiteille. Ole valmis oppimaan ja kehittymään. Huolehdi omasta ja toisten hyvinvoinnista parhaasi mukaan.

Tiedosta omat ennakko-oletuksesi ja tarkastele kriittisesti omaa ajatteluasi. Älä pidä omia näkemyksiäsi ainoina oikeina. Älä tee oletuksia esimerkiksi toisten sukupuolesta, taustasta, perhesuhteista tai mielipiteestä. Pyri osaltasi purkamaan stereotypioita. Edistä oikean tiedon leviämistä ja estä väärän tiedon leviämistä. Ajattele ja ennakoi. Huomioi, että oma vakiintunut tapa ajatella voi joskus loukata toisia.

Tunnista ja puutu syrjintään, häirintään ja epäasialliseen kohteluun. Puuttuminen on jokaisen tehtävä. Opi tunnistamaan häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu ja puutu siihen ottamalla asia puheeksi rauhallisesti mahdollisuuksien mukaan jo tilanteessa.

Valteri-säbäilyä 2023

Perinteinen Valteri-sählyturnaus järjestettiin poikkeuksellisesti syystapahtumana Helsingissä 26.8.2023. Sählyyn osallistui runsaslukuinen joukko sekä pelaajia että kannattajia.

Sählyturnauksessa voittajaksi tiukoista peleistä selviytyi Tervaväylä. Toiseksi tuli Onerva ja pronssille kipusi Mikael. Myös Terviksen kannattajaporukka sai oman palkintonsa iltajuhlassa.

Sählypeleissä nähtiin hienoja yksilösuorituksia ja aistittiin joukkuehenkeä parhaimmillaan. Kannustusjoukot kannustivat tarmokkaasti myös vastustajajoukkueita, finaaliin asti.

 

 

Ruskislaiset olivat järjestäneet hienon ja lämminhenkisen tapahtuman. Iltajuhla Ruskiksella alkoi aurinkoisessa säässä, pihalla nautittujen hodareiden ja virvokkeiden kera. Ruskiksen liikuntasali oli katettu illan ruokailua varten. Ruoka nautittiin ennen illan ohjelmanumeroita: visailua ja musiikki/tanssiesityksiä.

 

Kuvat: Henni Petäjistö

Teksti: Henna Sinisalo ja Miia Herranen

Kuurojen ja sokeain koulu -lehti 1/2022

Kurkistamme koti-Merjan elämään ja annoimme hänelle lauseen alkuja, joihin hän iloisesti vastasi: 1) Kun avaan kotioveni, näen ensimmäiseksi …vallattoman ylipainoisen ja laiskan kissamme Murun olohuoneen valkoisella matolla. 2) Kulttuuriviikonloppu, ihanaa mennä… teatterin lokoisen tuolin suojaan liikuttumaan. 3) Työssäni koen intohimona …kouluttamalla vaikuttamisen 4) Rakkain muisto viime vuodelta oli …tukilasten kanssa vietetty mökkiviikonloppu. 5) Nauroin aivan kippurassa, kun juhlimme tuttavapariskuntien kanssa merkkipäivää ja suunnittelimme pöyröön sisääntulon juhlapaikalle. 6) Minut sai surulliseksi vahvan isäni hiipuminen ja vakavan sairauden eteneminen. 7) Kun ostan itselleni herkkua, ostan tuoretta ananasta, vadelmia ja pensasmustikoita. 8) Tällä hetkellä minun on hyvä olla uuden liikunnasta innostuneen itseni kanssa. 9) Haluan lähettää suukkoja rakkaille sielunsiskoilleni. 10) KSOLLI on minulle kollegoiden ja yhteisten tavoitteiden ryhmittymä.

SOKKOTREFFEILLÄ KAKSI KSOLLILAISTA Sokkotreffeillä olivat Tervaväylästä Arto Ollila ja Onervasta Anu Alenius-Taipalus. Treffien ajatus oli se, että kumpikaan heistä ei tiennyt etukäteen kenelle kysymykset lähetetään. Haastattelut on tehty jo keväällä 2022. Arto Ollila on tullut erityisopettajaksi Oulun Kuulovammaisten koulun opettajaksi vuonna 1994. Vuonna 2003 Arto valittiin KSOLLin puheenjohtajaksi Mikkelissä. Puheenjohtajana hän jatkoi vuoteen 2021 jonka jälkeen Merja Koivisto aloitti puheenjohtajana. Anu Alenius-Taipalus on tullut Jyväskylän Onervaan eristyisluokan opettajaksi vuonna 2018. Anu on ollut KSOLLIn hallituksen varajäsen vuodesta 2021. Anu vastaa Arton kysymyksiin

Miten hoidat arkijaksamistasi ? Lenkkeilen, neulon vimmattuna ja syksyllä kerään marjoja ja sieniä. Millaisena näet tulevaisuutesi työelämässä ja muutoin? Töitä varmasti piisaa ja aurinko paistaa - eiköhän sitä tarkene. Mistä innostut ? Mistähän minä en innostu? Viimeisin innostuminen on hyvinvointioppiminen ja positiivinen pedagogiikka sekä psyykkinen tuki. Mikä on parasta työssäsi? Työkaverit, oppilaat ja se että voi tapahtua melkein mitä vaan. Kerro jokin hauska juttu, tapahtuma töissä, koulussa, vapaa-ajaltasi? Eloni on yhtä kommellusta, mutta usein parhaat hauskuudet saan omista kirjoitusvirheistäni. Olen kehunut oppilasta: ”Teit sinnikkäästi ja ahkerasti lapsia!” Oppilas luki hämmentyneenä kommenttia uudet lapaset kädessään. Viimeisin hauskuus on vahvuustestin tulos. Sen perusteella suurin kasvuvahvuuteni on harkitsevaisuus. En ehkä ehtinyt lukea niitä kysymyksiä kunnolla, joiden perusteella tämä vastaus tuli. ARTO vastaa Anun kysymyksiin

Mitä teet kymmenen vuoden päästä? Olen eläkkeellä ja toivottavasti pysyn niin terveenä, että pystyn kesäisin polkemaan pyörällä ja talvella hiihtämään. Mille asialle nauroit viimeksi? Oppilaan kommenteille, muutamat oppilaat Tervaväylässä osaavat "tilannekomiikka". Oppilaat edelleen saavat minutkin iloiseksi 😊 Missä olet erityisen taitava? Organisointi, asioiden järjestäminen. Mielestäni löydän asioiden hoitamiseksi erilaisia ja uusiakin tapoja. Montako kertaa kiität päivän aikana ja mistä olet kiittänyt viimeksi? Yritän opetella "tätä taitoa vieläkin päivittäin". Pyrin tekemään sitä mahd. useasti eri tilanteissa, vaikka se saattaa jäädä huomaamatta. Viimeksi tänä aamuna kiitin LUOVI:n toimijoita meidän oppilaiden tutustumispäivien hoitamisesta. Kerro joku moka. Sekoitin lukujärjestyksessä li-tunnin ja OPO- ohjaustunnin ajankohdat, huomasin sen, kun li- tuntia oli noin puolet jo mennyt. Hauskin (tai ikimuistoisin ) matka KSOLLINin porukan kanssa? Kaikki ovat olleet mahtavia reissuja, Montenegro noussee ykköseksi, mahtavat maisemat, ranta, hotelli ja loistava seura.

Ja sitten vielä se pedagoginen selvitys… Monelle erityisluokanopettajalle opettaminen ja oppilaiden kanssa oleminen on se paras osa työstä. Oppimateriaalin valmistaminen ja tuntien suunnittelukin saa monet innostumaan. Harva kuitenkaan kokee palavaa intoa hojksien kirjoittamiseen ja pedagogisten selvitysten tekemiseen. Tehdään, koska pitää. Ja onneksi tehdään, koska pedagogisten asiakirjojen ajantasaisuus on sekä opettajan ja rehtorin että oppilaan oikeusturvan kannalta on tärkeää. Valteri-koulussa on pitkin vuotta paljon vaihtuvuutta oppilaissa. Osa tulee tukijaksolle tai määräaikaiselle oppilaspaikalle meille ja osa lähtee tukijaksolle lähikouluun tai johonkin toiseen omaan tuen tarvetta vastaavaan kouluun. Oppilaan koulupaikan tai opiskeluryhmän vaihtumisesta on myös oltava kirjallinen päätös olipa kyseessä määräaikainen tai pysyvä muutos opetuspaikassa. Tukijaksot tai kuntouttavat jaksot kirjataan niin, että pääsääntöinen opetusryhmä on tosiasiallinen opetuspaikka. Silloin oppilaan opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaa aina se opettaja, joka oppilasta tosiasiallisesti opettaa. Eli oppilas voi olla kirjoilla lähikoulussaan, mutta jos on Valterissa tosiasiallisesti oppilaana, tekee Valterin opettaja arvioinnin. Ja kun pedagogiset asiakirjat on kunnossa, tämä pitäisi näkyä myös oppilastietojärjestelmässä. Lukuvuosiarviointia tehtäessä kannattaa toki tehdä yhteistyötä lähikoulun opettajan kanssa varsinkin, jos oppilas on siirtynyt Valteriin kesken vuoden. Syksyn biologian osaamista on vaikea tietää maalis- ja huhtikuun perusteella. Tsemppiä siis pedagogisten selvitysten tekoon, hojksien kirjoitukseen sekä lukuvuosiarviointiin. Jaksaa, jaksaa.