Kuurojen ja sokeain koulu -lehti 1/2020

Puheenjohtajalta 

Hyvä KSOLLIn jäsen

Monelle meistä taitaa olla takana historian vaikein ja ehkä raskain vuosi 2020. Vaativan erityisen tuen oppilaiden kanssa toimiminen on jo itsessään haasteellista ja kun toimintaympäristöä vaikeuttaa vielä korona -epidemia, tekee se meidän työstämme entistä vaativampaa. Ja miten vielä jatkossa päästyämme ns. normaalitilanteeseen ja rokotteiden saatuamme, vaikutukset näkyvät tulevaisuuden oppilaissa. Työssämme kohtaamme jatkuvasti niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa. Osa oppilaista on hyvin impulsiivisia, sietokyky on rajallinen ja pinna ei kestä pienimpiäkään vastoinkäymisiä. Me opettajat toimimme ”terapeutteina, sosiaalityöntekijöinä, poliiseina, psykologeina, terveydenhoitajina”, vertaistukena, esimiehinä, organisoijina, siivoojina, kirjaajina, toimistosihteereinä, IVT- ja kopiokoneen asiantuntijoina, kouluttajina, moniala-osaajina, opiskelijoiden ohjaajina, autonkuljettajina, apuvälinehuoltajina, tilaratkaisujen toteuttajina, markkinointiasiantuntijoina, puolisoina ja vanhempina, oman yksityiselämämme hallitsijoina ja tähän kaikkeen olemme saaneet maailman parhaan opettajan koulutuksen.

Opettaja on oppilaan isä ja/tai äiti, joka lohduttaa, ottaa syliin, on ymmärtäjä ja pitkäpinnainen, ei hermostu eikä provosoidu ja jaksaa ymmärtää niin haastavia oppilaita ja heidän vanhempiaan kuten myös toisia haastavia työntekijöitä, kirjaa kiltisti ja ottaa vastaan ”Valteri -linjauksia” nurisematta, koska se kuuluu työnkuvaan, kehittää, on itseohjautuva ja joustava toiset huomioon ottava. Me järjestämme ja organisoimme tiimien ja luokkien hektistä toimintaa, joka on sisällöllisesti tavoitteellista ja päämäärätietoista, me kuuntelemme ja ymmärrämme, annamme eväitä elämään, asetamme rajoja, uskomme ei horjua, ettemme toimisi oikein ja tästäkin ”kullannupusta” tulisi tulevaisuudessa kelpo kansalainen. Huolehdimme kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, olemme mukana kehittämässä VALTERI- koulun monialaista opetus- ja kehittämistyötä. Ja tuon kaiken edellisen ohessa me myös opetamme eri oppiaineiden sisältöjä ja tavoitteita, ohjaamme oppilaitamme itseohjautuviksi ja arvioimme heitä jatkuvan arvioinnin selkeälinjaisten ohjeiden pohjalta! Hämmästyttävää, mihin kaikkeen me opettajat pystymme.

Viime kevät oli poikkeuksellinen myös virkaehtosopimusneuvotteluiden osalta. Valtio- sektorilla neuvottelutulos saavutettiin jo hyvissä ajan ennen kuntapuolta, mutta neuvottelutulosta ei voitu hyväksyä, ennen kuin kunta sai sopimuksensa maaliin. Kuntapuolen opettajien ratkaisua taas viivästytti sosiaali-  ja terveydenalan sopimusneuvottelut. Julkisen sektorin sopimusneuvotteluiden kiemuraisuus näytti taas todellisuutensa, koska kaikkien sopimukset riippuvat toisistaan ennen kuin ne voidaan allekirjoittaa.

Valtion sopimus oli vähintäänkin tyydyttävä, ja osittain pääratkaisu oli hieman kunnallisen opettajien alan sopimusta parempi. Sopimuskausi on 23kk (1.4.2020-28.2.2022)

- 1.8.2020 yleiskorotus 1,10 % , 1.6.2021 yleiskorotus 0,97 %, kuitenkin vähintään 20,37 euroa. 
- 1.5.2021 virastoerä 1,00 %, neuvoteltava viim. 15.3.2021 mennessä, jos ei lopputulosta, jaetaan yleiskorotuksena
- Euromääräisiä palkkoja tarkistetaan yleiskorotusajankohdista yleiskorotusmäärillä.
- Ys aika: 6 h poistui, (jää 6 tuntia), yht. 107h lukuvuodessa.
- Opinto- ja suunnittelutyö: 6h poistui, (jää 6h) koulukodit ja muut oppilaitokset työkyvyn ylläpito jne. jää 6 h.
Kompensaationa jäi siis 12 h työantajan määrättävissä olevaa työaikaa. Miksi näin?

KiKy:stä päästiin eroon, mutta KiKy-kompensaationa jäi Valtion erityisoppilaitoksille opetusvelvollisuustyöajassa oleville (Valtion koulukodit, kielikoulut, Valteri);

Työantaja (Valtio) ei hyväksynyt työajan pidennyksen poistoa ilman kompensaatiota ja tällöin palkkaratkaisu (=palkankorotus olisi ollut pienempi). Ratkaisulla saatiin parempi palkankorotus, esim. valtion virastoerä 1% ei olisi ollut mahdollista, ellei olisi toimittu ed. mainitulla tavalla.

Muiden kuin opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien tarkemmat työajan toteuttamiset löytyvät itse sopimuksesta.

Virastoerästä (1%) tulee neuvotella 15.3.2021 mennessä. Marraskuussa KSOLLIn luottamusmiesten neuvottelupäivillä keskustelimme, että virastoerää voisimme kohdentaa VAATI- tasoille, jos myös työnantaja on jatkossa valmis laittamaan rahaa palkkausjärjestelmän kehittämiseen. On siis muistettava, että tuo 1%:n virastoerä on järjestön (OAJ) neuvottelema palkkaraha (”meidän omaa rahaa”), jonka valtion työmarkkinalaitos on sopinut maksettavaksi meille palkkoina.

Opetushallituksen toimialaan kuuluvissa valtion oppilaitoksissa on käytössä työn vaativuuteen pohjautuva palkkausjärjestelmä, jonka toimimattomuutta on kritisoitu jo useita vuosia. Siitä me emme pääse eroon, mutta esim. palkkaustyöryhmät ovat kuluvan vuoden aikana tehneet hyvää työtä uudistaakseen vaati-tasojen kriteerejä, poistaneet jo vanhentuneita asioita ja pyrkineet tekemään uudistusehdotuksia järjestelmään, jotta ne vastaisivat tämän päivän tarpeita.

VALTERI:ssa palkkaus erityisesti erityisluokanopettajien osalta laahaa tällä hetkellä alle kuntien er. luokanopettajien palkkatason, se vaikeuttaa uusien opettajien palkkaamista. Asiasta on ollut puhetta useaan otteeseen neuvotteluissa työnantajan kanssa, joten asian pitäisi olla tiedossa. Palkoista neuvoteltaessa astuu esiin sopimusjärjestelmän monimutkaisuus. Vaikka OAJ/OPH- neuvotteluissa oltaisiin yhtä mieltä palkka-asiasta, astuu valtion työmarkkinalaitos ”estradille ja sanoo, ettei käy!” Rahakirstun vartija ei anna lisää palkkarahaa. Opettajien neuvottelujärjestön OAJ:n on vietävä yhdessä OPH:n ja VALTERI:n ylimmän johdon yhteisesti sopimaa tavoitetta eteenpäin, muutoin meillä on tulevaisuudessa todellinen ongelma saada erityisen päteviä opettajia hoitamaan vaativaa VALTERI- opetushenkilöstön työtä.

Mennyt vuosi on tarjonnut hyvin vähän mahdollisuuksia yhteisiin KSOLLIlaisten tapaamisiin. Suunnitellut syyspäivät 2020 jouduttiin perumaan, samoin on käynyt paikallisille tapahtumille. Myös OAJ on perunut kaikki lähikoulutus- ja seminaaritapahtumat. Hybridimalli -kokoukset eivät ole sama asia, kun ihmiset eivät pysty tapaamaan toisiaan kasvotusten.

Olemme KSOLLIn hallituksessa miettineet monenlaisia eri tapoja toteuttaa yhteisiä tapaamisia. Mikkelissä ja Kuopiossa jäsenmäärä on niin pieni, että ”tapaamisia ” on voitu toteuttaa. Jyväskylässä päädyttiin tarjoamaan jäsenistölle lippupisteen lahjakortti ja aamiaislahjakortti, jolla samalla tuettiin paikallista yrittäjää. Pienissä porukoissa on tarkoitus käydä aamiaisella esim. ennen töiden alkua. Jäämme odottelemaan kokemuksia Jyväskylästä.

Jäsenistö odottaa toistensa tapaamisia niin valtakunnan kuin toimispistetasolla. Kevään 2021 aikana, jos vain on mahdollista, on syytä järjestää paikkakuntakohtaisia kahvitilaisuuksia, joissa pääsemme rupattelemaan keskenämme.

Kesäkuussa, 11.-13.6.2021, on liittokokous Mikkelissä. Eiköhän ainakin siihen mennessä epidemiat ole sillä tasolla, että päästään pitämään liittokokous.

Minun taipaleeni puheenjohtajana sulkeutuu Mikkelissä 2021. Siellä minut valittiin 1. kaudelle vuonna 2003 ja sinne on myös hyvä päättää pitkä puheenjohtajuus.

Pyydän teitä kaikki nyt miettimään uutta puheenjohtajaehdokasta keskuudestanne. Työ on vaativaa, mutta samalla antoisaa, kun tapaat erilaisia ihmisiä niin järjestötyössä kuin muualla opetus- ja kasvatustyössä olevia. Paljon on tullut vuosien aikana uusia tuttavuuksia, suhteita on luoti sinne ja tänne, ja aina on pitänyt yrittää pitää pienen KSOLLI:n jäsenten etuja.

Kiitos kaikilla, ja hyvää sekä rauhallista joulun aikaa. Pitäkää itsenne terveinä, ja tukekaa toisianne.

Haukiputaalla 13.12.2020                   Arto Ollila,   puheenjohtaja       

 Oi aikoja, oi maskeja!

Ennen oli epäilyttävää, jos käytti maskia. Nykyään on epäilyttävää, jos ei käytä. Ennen vain koiranomistajilla oli takin taskussa muovipussi tai pari väärään paikkaa tulevien läjien varalta. Nykyään jokaisella vastuullisella kulkijalla on sekä puhtaiden että likaisten maskien pussi mukana. Maskin käyttäjinä pääsemme kokemaan aivan uuden maailman. Verkko on täynnä niksejä silmälasien huurtumisen ehkäisemiseksi. Ja kuinka kätevän kärsän saakaan tehtyä kuoharin korkin metalliosasta! Mutta olisiko vastuullisempaa käyttää tehokkaampia kertakäyttömaskeja kuin uudelleen pestäviä kangasmaskeja? Päänsärky ja naaman kirvely maskin käytön jälkeen nyt vaan ovat kokemuksia, jotka yhdistävät meitä tässä globaalissa taistelussa. Kärsimys jalostaa.

Maskien käytön voi ottaa myös mahdollisuutena. Nyt pääsemme kokemaan elämää aivan uusista näkökulmista. Nyt maskien kanssa huomataan, että puheesta tulee helposti muminaa kun huuliostakaan ei saa mitään apua. Sokeille ilmeikäs ääni on arvossaan ja selkeä artikulaatiokaan ei haittaa. Äänensävyillä täytyy siis viestiä se mitä ei ilmeellä voida. Viittomakieliset pääsevät kokemaan burkhan käyttäjien arkea. Viittomisesta häviää iso osa sävyjä ja viittomien merkityskin voi jää epäselväksi, kun huuliolla ei voi tarkentaa viestiä vaikka kädet ovatkin vapaina. Opetelkaamme viestimään silmillämme enemmän. Katse silmiin ja korva tarkkana äänensävyille.

Vai olisiko etäopetus ratkaisu? Jäisi myös välituntivalvonnat ja -riidat vähemmälle.

Kirsi Niemi, erityisluokanopettaja,
Valteri Onerva

Hyvinvointitaitoja luokkamme arjessa

Olemme syksyn aikana pyrkineet vahvistamaan luokkayhteisön jokaisen oppilaan ja aikuisen hyvinvointia harjoittelemalla hyvinvointitaitoja säännöllisesti ja johdonmukaisesti. Muutamista harjoituksista on muodostunut päivittäisiä rutiineja, joita oppilaat kaipaavat, jos aikuiset meinaavat ne unohtaa. Useammista hyvinvointiteorioista on koostettu erityisiä hyvinvointitaitoja, joita ovat onnellisuus-, läsnäolo-, ihmissuhde-, itsensä johtamisen-, vuorovaikutus-, vahvuus- ja tunnetaidot (Avola & Pentikäinen, 2019. Kukoistava kasvatus)

Syksyllä harjoittelimme erityisesti onnellisuustaitoja, joista tärkein on kiitollisuus. Keskustelimme paljon sanan merkityksestä ja mietimme kiitollisuuden aiheita eri tilanteissa. Käytimme useasti kiitollisuuskortteja (www.viitotturakkaus.fi) ja kiitollisuuskiekkoa (https://wheelofnames.com/8zp-ez9), joiden avulla oli helppo miettiä konkreettisia kiitollisuudenaiheita ja jakaa niitä luokkakavereiden kanssa. Tammikuun aluksi suunnitelmissa on kerätä jokaisesta päivästä kiitollisuuden aiheita purkkiin. Näitä voimme sitten hyödyntää läsnäoloharjoituksissamme. 

Saimme luokkaamme syksyn pimetessä Rauhan, kuten äänimaljaamme kutsumme. Jos tunnelma alkaa liiaksi riehaantumaan, palautamme rauhan mieliimme äänimaljan avulla. Olemme vähitellen harjoitelleet läsnäolon hetkiä paitsi äänimaljan, myös musiikin avulla. Seuraavaksi harjoittelemme rauhallista hengittämistä kuvion avulla.

Ennen joulua vietämme vielä Hyvän Hippusia päivää. Luokkamme seinällä on purkki, johon olemme keränneet tarroja. Tarran on voinut saada aina silloin, kun on ”narauttanut” kaverin hyvästä teosta. Koska kaikki luokkalaiset ovat todella avuliaita ja haluavat auttaa kaveria, täyttyi purkki melko nopeasti ja yhdessä päätimme yhteisöllisestä palkinnosta.

Tunnetaidoissa harjoittelimme ensin tunnesanastoa. Luokkamme kaappien ovissa on tunnesanoja luokiteltuina. Oppilaat käänsivät sanoja yksi kerrallaan ja yhdessä pohdimme kyseisen tunnesanan tarkoitusta ja luokittelua. Nämä sanat ovat mukana liikennevalotehtävässä, jota teemme silloin tällöin viikon päätteeksi (www.mieli.fi). Jokainen päivä luokassamme alkaa siten, että kaikki valitsevat emojin seinälle kuvaamaan aamun tunnelmia. Juttelemme tuntemuksista välillä enemmän ja välillä ohitamme emojit nopeammin. Tästä on tullut luokkamme oppilaille erittäin tärkeä päivänaloitus.

Vahvuustaidoissa olemme vasta alussa, mutta olemme keskustellen pohtineet jokaisen luonteenvahvuuden merkitystä ja tarkoitusta. Jokainen on tunnistanut itsessään ja luokkakavereissa vahvimpia luonteenvahvuuksia. Vahvuussanat koristavat luokkaamme ja pyrimme käyttämään paljon vahvuussanoja arjen vuorovaikutuksessa. Jatkossa harjoittelemme vielä tunnistamaan paremmin vahvuuksia ja pyrimme vahvuuksiemme parempaan hyödyntämiseen arjessamme. Unelmointia ja tulevaisuuden suunnittelua olemme harjoitelleet unelmakartan ja päällikön onnenpyörän avulla (https://wheelofnames.com/wmu-e6w)

Luokassamme on joulukuun ajan ollut joulukalenteri, jonka jokainen saa avata vuorollaan. Suklaakarkin lisäksi kalenteriluukusta paljastuu tehtävä, jonka avulla ilo ja hyvä mieli lisääntyy koko kouluyhteisössämme.

Suurin hyväntekemisen projekti on kuitenkin ollut marras- joulukuun aikana toteutettu Villasukkaprojekti. Luokkamme halusi levittää hyvää joulumieltä villasukkien avulla. Järjestimme keräyksen, johon sai lahjoittaa käytettyjä tai käyttämättömiä villasukkia. Sukkia kertyi huikeat 78 paria, jotka kunnostimme ja huolsimme. Ennen lahjoittamista uusille käyttäjille paketoimme sukat kauniisiin joulupaketteihin ja askartelimme jokaiseen pakettiin oman Joulukortin. Lahjakierroksella viisi paikallista vanhainkotia ja Jyväskylän HOPE saivat kukin kassillisen pehmeitä paketteja, jotka toivottavasti lämmittävät saajan mieltä ja varpaita. Projektissamme oppilaat pääsivät harjoittelemaan monia tärkeitä arjen taitoja, kuten yhdessä tekemistä ja sukkienhuoltoa. Kaikkein upeinta kuitenkin oli hyvän tekeminen muille ja sen myötä myös oman hyvinvoinnin vahvistuminen.  

Itse olen syksyn aikana pohtinut paljon vuorovaikutuksen ja kohtaamisten merkitystä arjen hetkissä. Vuorovaikutuksella luomme jokainen luokan tunneilmastoa. Joka aamu huomaan kysyvän itseltäni tärkeän kysymyksen: Mitä tilaan tulee, kun saavun paikalle? Haluaisin tuoda mukanani ainakin iloa, levollisuutta, arvostusta, toiveikkuutta ja turvallisuutta.

Hyvinvointia ja uskoa tulevaisuuteen meille kaikille!

terveisin: Sari Granroth-Nalkki, erityisluokanopettaja, Valteri Onerva

 ILOON YLI ESTEIDEN –HANKE VALTERISSA 2018 – 2020

Otteita Henni Huttusen Opetus- ja kulttuuriministeriölle laatimista hankeraporteista

 

Mikä: 
Kansallinen soveltavan liikunnan edistämisen kehittämishanke osana Liikkuva koulu –ohjelmaa

Mitä: 
Oppilaiden omien toiveiden pohjalta toteutettu soveltavan liikunnan tapahtuma huomioiden erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret

Missä: 
Lähikouluissa ympäri Suomea yhteistyössä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa  

Milloin: 
5.4.2018 – 31.12.2020 tapahtumat syksyihin painottuen

Tavoite: 
Aktivoida ja osallistaa lähikoulujen oppilaita ja aikuisia mielekkääseen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tukevaan liikuntaan, unohtamatta erityistä tukea tarvitsevia koululaisia niin, että arkiliikunnasta tulee olennainen osa koulupäivää ja elämänkulkua.

Tarkoitus: 
Hyödyntää soveltavaa liikuntaa sekä toimintakyvyn ja terveyden ICF-luokitusjärjestelmää.

Tehtävä: 
Iloon yli esteiden - hanke rakentuu koulutuksista, joiden pohjalta suunnitellaan oppilaiden ideoimia koulutapahtumia. Lisäksi luodaan sähköinen ideapankki.

Toimijat: 
Lähikoulujen oppilaat ja aikuiset, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät (Jyväskylän yliopisto, AMK Metropolia, Laurea ja Satakunta, Suomen Paralympiakomitea, Suomen voimisteluliitto, Helsingin kaupungin erityisliikunnan suunnittelija ja eri urheiluseurat ympäri Suomen) sekä Valterin 30 työntekijää (mm. opettajia, psykologeja, terapeutteja ja ohjaajia). Kahtena vuonna osallistui yli 50 lähikoulua, joissa oppilasmäärät vaihtelivat muutaman kymmenen oppilaan kyläkouluista useiden satojen oppilaiden yhtenäiskouluihin.

Talous: 
Vuonna 2018 kustannusarvio oli 106 298 € (toteuma 88 000 €), josta Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) 95 748 € ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 10 550 €.

Vuonna 2019 kustannusarvio oli 89 556 € (toteuma 59 000 €), josta OKM 80 000 € ja

Valteri 9 556 €.

Kulut painottuivat pääosin henkilöstökuluihin sekä pienemmiltä osin koulutus-, kokous-, matka-, markkinointi- ja muihin kuluihin.

Henkilöstö: 
Valterin hankevastaava Mari Jokitalo-Trebs ja osa-aikainen hanketyöntekijä Henni Huttunen sekä aluevastaavat ja alueelliset toimijat Valterin eri toimipisteistä.  

Tulokset: 
Haastattelujen, kyselyjen ja havaintojen kautta on kirjattu seuraavia vaikutuksia:               

1. Soveltavan liikunnan tapahtumapäivä mahdollisti erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osallistumisen tasavertaisesti koulun toimintaan.

2. Moniammatillinen ja -alainen työ sekä verkostoituminen eri toimijoiden kanssa tuotti uusia ideoita ja myönteistä kanssakäymistä koulun arkeen

3. Gradu ja kolme AMK-opinnäytetyötä valmistui sekä valmistumassa on selvitystutkimus

4. Uusia sovelluksia liikunnasta ja oppimismenetelmiä, esim Peer Tutoring –vertaisohjaus jalkautui kouluihin, kehitettiin koulutus ja opasvihko oppilaille

5. Näkyvyys mediassa esim. sanomalehdissä ja paikallisuutisissa

6. Hankkeen esittelyä muissa seminaareissa ja tapahtumissa asiantuntijoiden johdolla

 

VALTERI KOULU ONERVAN OSUUS HANKKEESSA

Tapahtumakoulut ja henkilöstö
Onervalle tarjoutui hankekouluja Varsinais- ja Keski-Suomesta sekä Pirkanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Vuonna 2018 Onerva vastasi seitsemästä ja vuonna 2019 viidestä lähikoulusta. Mukana olivat 2018 Ikaalisten Valkean ruusun, Jämsän Vitikkala-Paunun, Pirkkalan Nuolialan, Raision Kerttulan ja Turun Hannunniityn koulut sekä Jyväskylän Huhtasuon ja Saarijärven yhtenäiskoulut. Vuonna 2019 jatkoivat Ikaalisten Valkean ruusun koulu ja Saarijärven yhtenäiskoulu sekä uudet Laitilan Kappelimäen koulu sekä Soinin ja Vilppulan yhtenäiskoulut. Vuonna 2020 jatkoivat samat koulut, mutta Saarijärvi joutui vetäytymään tapahtumasta koulurakentamisen vuoksi.  

Onervan aluevastaavana toimi liikunnanopettaja Satu Niemelä ja työparina allekirjoittanut fysioterapeutti. Muita toimijoita olivat kaksi ohjaavaa opettajaa Tiina Heikkinen ja Pekka Karmala, liikkumistaidon ohjaaja Maarit Tilli ja kuntoutuspäällikkö Tero Makkonen. Kouluvastuita jaettiin edellä mainittujen työntekijöiden kesken tarpeen ja osaamisen perusteella. Jokaiseen kouluun varattiin vähintään kaksi ammattilaista. Lisäksi kaksi fysioterapeuttiopiskelijaa olivat mukana tapahtumapäivissä.

Tapahtumakoulujen yhteyshenkilöiden tuli osallistua Iloon yli esteiden –alkukoulutukseen sekä olla yhteydessä heille nimettyihin Onervan kouluvastaaviin. Käytännössä se tarkoitti yhden päivän koulutusta sekä muutamia soittoja ja viestejä kouluvastaavien kanssa. Osa kouluista suunnitteli tapahtumansa lähes itsenäisesti. Muutamassa koulussa käytiin etukäteen kartoittamassa tilat, välineet ja oppilaiden sekä aikuisten mahdollisuudet. Koulut kaipasivat meiltä lisäohjausta ja ideointia niin välineistä ja materiaalista kuin toiminnasta ja tiloista, jotta heidän erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osallisuus ja tarkoituksenmukainen osallistuminen onnistuisi hyvin. Siksi esimerkiksi yhdelle koululle tehtiin yksilöllinen toimintarata kuvineen ja materiaaleineen, joita he sovelsivat arjessaan myöhemminkin. Tätä tapahtumaa oli tekemässä myös opiskelijat Jyväskylän yliopiston Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta ja ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelmasta.

 Tapahtumakoulujen oppilaat ja toiminta 

Oppilaiden määrä edellä mainituissa kouluissa vaihteli seuraavasti: Jämsän Vitikkala-Paunussa 900, Pirkkalan Nuolialassa 800, Turun Hannunniityssä 600, Laitilan Kappelimäessä 400, Ikaalisten Valkea ruusussa ja Soinissa sama 260 sekä Raision Kerttulassa 230. Lähes koko koulua kattava tapahtuma järjestettiin Nuolialassa, Hannunniityssä, Kappelimäessä ja Kerttulassa. Niihin osallistui 40 – 70 työntekijää sekä Hannunniityssä yli 100 huoltajaa.  Osalle koulun oppilaita ohjattua tapahtumaa järjestettiin Vitikkala-Paunussa, Soinissa ja Valkea ruusussa. Näihin osallistui oppilaita 60 – 80 / tapahtuma ja henkilökuntaa 15 – 30 / tapahtuma.

Koulut olivat tavallisia peruskouluja, joissa oli erityisluokkia. Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitsevien määrät vaihtelivat eri kouluissa muutamasta kymmenestä useaan kymmeneen oppilaaseen. Oppilaita osallistui niin alakoulun eskareista yläkoulun nuoriin pääpainon ollessa alakoulun oppilaissa. Toimintakyvyn haasteet vaihtelivat varhaisen kehitystason oppilaista kehitys- ja liikuntavammaisiin, neuropsykiatrisista autismin ja psykiatrian kirjoon, sosiaalisten taitojen, kielen ja lukemisen, kuulemisen ja näkemisen haasteisiin. Haasteita riitti niin hahmottamisessa, ymmärtämisessä, liikkumisessa, näkemisessä ja kuulemisessa kuin myös osalla käyttäytymisessä. Heidän mukanaan toki liikkui tarvittavat ja tutut aikuiset, jolloin osallistuminen ja kontakti olivat turvallisia.  

Tehtävämme Valteri Onervan työntekijänä oli tukea tapahtumakoulujen suunnittelua ja toteutusta. Käytännössä olimme tapahtumissa yhtenä työntekijänä ohjaten tehtävärasteilla pelejä, leikkejä ja sovellettuja liikuntalajeja. Esimerkkejä ulkopeleistä olivat Afrikan tähti –suunnistus ja Kivi-paperi-sakset –leikki viestisovelluksena. Luokassa oli sovellettua maalipalloa ja liikuntatiloissa mm. puhallustikka, ilmakuutiolenttis, boccia, liikunnalliset lautapelit, tanssituokio ja motorinen aistirata.    

 

Työhön käytetty aika
Onervan työntekijöiden työpanos ja –aika tapahtumakoulujen tukemisessa vaihteli koulun tarpeiden mukaan. Kouluvastaavan työaikaa kului kahdesta neljään päivään koulua kohti, vaikka itse tapahtuma kesti yhden koulupäivän ajan. Muihin päiviin sisältyivät yhteydenotot, suunnittelut, materiaalien ja tarvikkeiden kerääminen, hankinta ja valmistus, matkat ja mahdolliset majoitukset sekä raportoinnit, palaverit, matkalaskut ja asiakirjojen valmistelut.

Alueelliset alkukoulutukset ja Helsingissä pidetyt päätösseminaarit matkoineen tuli myös huomioida hankkeen nimiin kuten muutamat sisäiset palaverit ja selvitykset. Lisäksi aluevastaavien käyttämä aika koulutuksiin, palavereihin ja suunnitteluun lasketaan useissa päivissä, jopa viikoissa.

 

Pohdintaa ja palkinto
Hankkeet ja ohjauspalvelut ovat osa työtämme Valterissa. Uusien kontaktien ja verkostojen luominen, ylläpito ja varsinkin erityistä tukea tarvitsevan oppilaan haasteiden kartoitus ovat sitä käytännössä. Hankkeen myötä sai seurata ja ohjata oppilaan osallistumista tapahtumassa. Mikäli oppilaan ympärillä toimivilla aikuisilla heräsi lisäohjauksen tarvetta, niihin vastattiin heti tai myöhemmin ohjauskäyntien muodossa. Näin hanke avasi mahdollisuuksia myös muulle ohjaukselle.

Tärkeää oli kuitenkin saada olla toteuttamassa tapahtumaa, jossa lyhyet kohtaamiset jäivät mieleen, herättivät pohtimaan ja mahdollisesti kehittivät oppilaan osallistumista liikkumiseen aiempaa sujuvammaksi. Näitä kohtaamisia pystyi Iloon yli esteiden-hanke tarjoamaan oppilaille ympäri Suomea.

Viimeisen vuoden teema oli vertaisohjaus, Peer Tutoring. Se jalkautui aluksi vanhempien oppilaiden esim 6. luokkalaisten koulutuksen kautta. Koulutuksen myötä vanhemmat oppilaat olivat mukana ohjaamassa nuorempia, tuomassa veratiskokemusta ja –tietämystä liikuntatapahtumiin ja koulun arkeen. 

Kolmivuotinen hanke on huomioitu ja se on saanut Olympiakomitean myöntämän Liikunnan yhdenvertaisuuspalkinnon 16.12.2020. Palkinnon on vastaanottanut hankkeen johtaja Mari Jokitalo-Trebs. Onnea Mari, hanke ja sen ympärillä toimineet! 

 

Jatko eli hyvinvointiyhteistyö Firstbeatin kanssa
Vaikka itse IYE-hanke päättyy 2020, sen tuomia mahdollisuuksia jatketaan vielä Valterissa. Verso –ryhmä tulee toteuttamaan kevään 2021 aikana pilottina muutamien oppilaiden hyvinvointimittauksia yhteistyössä Firstbeatin kanssa.

Tässä yhteenvetoa Mari Jokitalo-Trebsin tiedotteesta: Idea liittyy tämän lukuvuoden teemaan hyvinvointi, mikä jatkaa edellisen vuoden tunne- ja turvataitojen suuntaamaa monialaista tietä. Osana tätä hyvinvointi-teema –kokonaisuutta toteutamme toimipisteissämme, yhteistyössä Firstbeatin kanssa, uneen, stressiin ja palautumiseen sekä liikuntaan liittyvät mittaukset. Jokaisesta toimipisteestä on valittu tähän kokeiluun 1-3 oppilasta, joiden kohdalla toteutetaan kolmipäiväiset mittaukset vuodenvaihteen jälkeen. Näistä mittauksista saatava tieto yhdistää kehon reaktiot päivänaikaisiin tapahtumiin ja toivottavasti auttaa meitä löytämään keinoja, joiden avulla voimme edistää oppilaidemme hyvinvointia ja jaksamista.

Jo nyt meillä on vahva kokemukseen perustuva tuntemus ja tietämys siitä, milloin on otollisin aika lukuaineiden opiskeluun ja mihin kohtaan päivää taito- ja taideaineet kannattaa sijoittaa tai milloin on paikka esimerkiksi peli- tai lukuhetkelle. Samoin tiedostamme erot viikonpäivien välillä ja osaamme huomioida asian toiminnan suunnittelussa. Tästäkin huolimatta uskomme, että mittaamalla saatu tieto auttaa meitä entistä paremman arjen suunnittelussa; mittausten myötä voimme saada vahvistusta edellä mainitulle kokemukseen perustuvalle arjen rakentamiselle, mutta toivottavasti saadut tulokset rohkaisevat meitä myös uusien asioiden kehittelyyn ja kokeiluun.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi alkaen riittävästä unesta ja palautumisesta jatkuen oikeaan ruokailurytmiin ja päivittäiseen liikkumiseen on tavoittelemisen arvoista, sillä ne ovat yksilön hyvinvoinnin perustaa. Ja kun koulupäivä sopivine tekemisineen ja rytmeineen saadaan yhdistettyä osaksi tätä kokonaisuutta, niin eihän tämä voi kuin onnistua.
Hyvinvointimittausten tuloksia käydään läpi 18.2.2021 Valterin Verso-ryhmän järjestämillä Hyvinvointimessuilla, joissa myös Firstbeat on lupautunut olemaan mukana.

Tervetuloa Hyvinvointimessuille Onervaan, livenä tai etäyhteydellä, torstaina 18.2.2021 klo 9:30- 15:30!

 

Linkki ideapankkiin, esittelydioihin ja vertaisoppimiseen
https://liikkuvakoulu.fi/ideat/iloon-yli-esteiden-ideapankki
https://www.slideshare.net/Messukeskus/iloon-yli-esteiden-henni-huttunen
https://www.valteri.fi/iloon-yli-esteiden-hanke-testaa-peer-tutoring-vertaisoppimismallia/
https://www.liikkuvakoulu.fi/tarinat/liikuntatuutorit-ovat-kaikkien-riemuksi
https://www.firstbeat.com/fi/tyo-ja-hyvinvointi/

 

Minna Nieminen, fysioterapeutti, Valteri Onerva, Ksollin toiminnantarkastaja

Ole selkeä: puhu ja kirjoita niin, että viestisi ymmärretään

Selkokieli on tärkeä osa saavutettavuutta. Selkokieli on osana kognitiivista saavutettavuutta. Kognitiivinen saavutettavuus tarkoittaa tietoon ja ymmärtämisen mahdollisuuksiin liittyvää saavutettavuutta. Selkokieltä on kehitetty ennen kaikkea kirjoitetun kielen yksinkertaistamiseksi, mutta ohjeistusta voidaan osin hyödyntää myös puheessa ja vuorovaikutustilanteissa.

SELKOKIELI on Suomessa jaettu 3 osaan:
Helppo selkokieli. Se on kieli, joka on rajattu kapealle lukijajoukolle, joiden kielitaito on hyvin heikko. tekstin ymmärtämistä tuetaan tarvittaessa kuvilla. 
Perusselkokieli on selkokielen yleistaso, jota pääosa Suomen selkomateriaaleista edustaa. 
Vaativa selkokieli on edeltäviä tasoja vaativampi kielimuoto, se on aika lähellä yleiskieltä.

Selkeät kirjaimet
Selkeä fontti, tämän hetken tiedon mukaan on verkkosivuilla Tahoma ja Helvetica ja muuten Cambria ja Times New Roman.  Kirjaimet tunnistaa helposti, ja ne erottuvat selvästi toisistaan. Suositeltu fonttikoko selkokriteereiden mukaan on 14-16, mutta tämä pitää tarkistaa oppilaskohtaisesti.

Selkeät sanat ja lauseet
Puhuessa ja kirjoittaessa käytä sanoja, jotka ovat arkipäiväisiä sanoja, mielellään lyhyitä ja mahdollisimman tuttuja sanoja. Käytä myös lyhyitä lauseita, älä käytä vaikeita lauseenvastikkeita. Selkokielessä voi käyttää toistoa enemmän kuin yleiskielessä.

Kirjoita ja puhu tavallisetkin lyhenteet auki: 2h (kaksi tuntia), 10km (10 kilometriä) tai esim. (esimerkiksi).

Kokonaisuus
Kun muokkaat valmista oppitekstiä selkoversioksi, mieti, mitä tietoa haluat tuoda esiin, mitä korostaa ja mitä voit jättää pois. Pohdi tekstin eheyttä ja sidosteisuutta. Joskus karsimisen seurauksena on sisällöllisesti aukkoinen teksti. Selkoteksti ei aina automaattisesti lyhene. Se voi myös olla pidempi kuin yleiskielinen teksti, jos yleiskielinen teksti käsittelee aihettaan abstraktilla tai yleisellä tasolla. Sisällöllisesti liian tiivis teksti on vaikeaa selkolukijalle, koska jokainen sana on luettava tarkkaan. ”Väljempi” teksti antaa hengähdystaukoja, jotka voivat olla lukijalle tarpeen. Samaa koskee puhuttua kieltä, pidä taukoja, älä yritä mahduttaa liikaa tietoa yhteen puheenvuoroon.

Tehokeinot tekstissä: Mieti voitko käyttää lihavointia, SUURAAKKOSIA, kursiivia tai alleviivausta. Korostaako nämä asiaasi vai onko tekstistä vaikeampi saada selvää. Muista myös, mitä enemmän korostat, sitä vähemmän korostuu.

Rivit
Selkokielisessä tekstissä rivit jätetään liehuksi. Eli rivitasausta ei tehdä.

Kontrastit
Muista materiaalissa kontrastin merkitys. Tekstin ja taustan välinen tummuuseron täytyy olla riittävä. Paras yhdistelmä on musta teksti valkoisella taustalla. Useassa oppikirjassa on tekstiä kuvan päällä, joka on erittäin huono yhdistelmä.

Kuvassa hyvä kontrasti
Mitä haluat tuoda kuvassa esiin? Muista kuvan kuvakulma., mahdollisimman selkeä. Kuva tukee myös tekstin sisältöä.

Selkeästi toivottaen: jokaiselle ILOISTA joulua ja nauttikaa lomasta!


 (Tämä kirjoitus perustuu selkokeskuksen luentosarjaan: Saavutettavuus ja selkokieli )

Susanna Lähteenmäki, Selkokeskuksen kouluttaja
Valteri Tervaväylän ohjaava opettaja

 

linkit (täältä saa hyvää selkokielistä oppimateriaalia):
https://yle.fi/uutiset/osasto/selkouutiset/
https://selkosanomat.fi/
https://selkosanomat.fi/kuva/
https://selkokeskus.fi/
https://verneri.net/selko/
https://selko.fi/apua-arkeen/

Valteri –säbä Mikkelin Anttolan Hovissa 8.2.2020
 

Vuotuinen Valteri-sää kisailtiin tänä vuonna Mikkelissä, Anttolan hovissa.
Osallistujia turnauksessa oli yhteensä 114, joista KSOLLIlaisia 14.

Voittoon taisteli isäntäjoukkue Mikael.

Muut sijoitukset:
Hopeaa Onerva 1
Pronssia Ruskis
4. Onerva 2
5. Mäntykangas
6. Tervaväylä