Kuurojen ja sokeain koulu -lehti 1/2020

Puheenjohtajalta 

Hyvä KSOLLIn jäsen

Monelle meistä taitaa olla takana historian vaikein ja ehkä raskain vuosi 2020. Vaativan erityisen tuen oppilaiden kanssa toimiminen on jo itsessään haasteellista ja kun toimintaympäristöä vaikeuttaa vielä korona -epidemia, tekee se meidän työstämme entistä vaativampaa. Ja miten vielä jatkossa päästyämme ns. normaalitilanteeseen ja rokotteiden saatuamme, vaikutukset näkyvät tulevaisuuden oppilaissa. Työssämme kohtaamme jatkuvasti niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa. Osa oppilaista on hyvin impulsiivisia, sietokyky on rajallinen ja pinna ei kestä pienimpiäkään vastoinkäymisiä. Me opettajat toimimme ”terapeutteina, sosiaalityöntekijöinä, poliiseina, psykologeina, terveydenhoitajina”, vertaistukena, esimiehinä, organisoijina, siivoojina, kirjaajina, toimistosihteereinä, IVT- ja kopiokoneen asiantuntijoina, kouluttajina, moniala-osaajina, opiskelijoiden ohjaajina, autonkuljettajina, apuvälinehuoltajina, tilaratkaisujen toteuttajina, markkinointiasiantuntijoina, puolisoina ja vanhempina, oman yksityiselämämme hallitsijoina ja tähän kaikkeen olemme saaneet maailman parhaan opettajan koulutuksen.

Opettaja on oppilaan isä ja/tai äiti, joka lohduttaa, ottaa syliin, on ymmärtäjä ja pitkäpinnainen, ei hermostu eikä provosoidu ja jaksaa ymmärtää niin haastavia oppilaita ja heidän vanhempiaan kuten myös toisia haastavia työntekijöitä, kirjaa kiltisti ja ottaa vastaan ”Valteri -linjauksia” nurisematta, koska se kuuluu työnkuvaan, kehittää, on itseohjautuva ja joustava toiset huomioon ottava. Me järjestämme ja organisoimme tiimien ja luokkien hektistä toimintaa, joka on sisällöllisesti tavoitteellista ja päämäärätietoista, me kuuntelemme ja ymmärrämme, annamme eväitä elämään, asetamme rajoja, uskomme ei horjua, ettemme toimisi oikein ja tästäkin ”kullannupusta” tulisi tulevaisuudessa kelpo kansalainen. Huolehdimme kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, olemme mukana kehittämässä VALTERI- koulun monialaista opetus- ja kehittämistyötä. Ja tuon kaiken edellisen ohessa me myös opetamme eri oppiaineiden sisältöjä ja tavoitteita, ohjaamme oppilaitamme itseohjautuviksi ja arvioimme heitä jatkuvan arvioinnin selkeälinjaisten ohjeiden pohjalta! Hämmästyttävää, mihin kaikkeen me opettajat pystymme.

Viime kevät oli poikkeuksellinen myös virkaehtosopimusneuvotteluiden osalta. Valtio- sektorilla neuvottelutulos saavutettiin jo hyvissä ajan ennen kuntapuolta, mutta neuvottelutulosta ei voitu hyväksyä, ennen kuin kunta sai sopimuksensa maaliin. Kuntapuolen opettajien ratkaisua taas viivästytti sosiaali-  ja terveydenalan sopimusneuvottelut. Julkisen sektorin sopimusneuvotteluiden kiemuraisuus näytti taas todellisuutensa, koska kaikkien sopimukset riippuvat toisistaan ennen kuin ne voidaan allekirjoittaa.

Valtion sopimus oli vähintäänkin tyydyttävä, ja osittain pääratkaisu oli hieman kunnallisen opettajien alan sopimusta parempi. Sopimuskausi on 23kk (1.4.2020-28.2.2022)

- 1.8.2020 yleiskorotus 1,10 % , 1.6.2021 yleiskorotus 0,97 %, kuitenkin vähintään 20,37 euroa. 
- 1.5.2021 virastoerä 1,00 %, neuvoteltava viim. 15.3.2021 mennessä, jos ei lopputulosta, jaetaan yleiskorotuksena
- Euromääräisiä palkkoja tarkistetaan yleiskorotusajankohdista yleiskorotusmäärillä.
- Ys aika: 6 h poistui, (jää 6 tuntia), yht. 107h lukuvuodessa.
- Opinto- ja suunnittelutyö: 6h poistui, (jää 6h) koulukodit ja muut oppilaitokset työkyvyn ylläpito jne. jää 6 h.
Kompensaationa jäi siis 12 h työantajan määrättävissä olevaa työaikaa. Miksi näin?

KiKy:stä päästiin eroon, mutta KiKy-kompensaationa jäi Valtion erityisoppilaitoksille opetusvelvollisuustyöajassa oleville (Valtion koulukodit, kielikoulut, Valteri);

Työantaja (Valtio) ei hyväksynyt työajan pidennyksen poistoa ilman kompensaatiota ja tällöin palkkaratkaisu (=palkankorotus olisi ollut pienempi). Ratkaisulla saatiin parempi palkankorotus, esim. valtion virastoerä 1% ei olisi ollut mahdollista, ellei olisi toimittu ed. mainitulla tavalla.

Muiden kuin opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien tarkemmat työajan toteuttamiset löytyvät itse sopimuksesta.

Virastoerästä (1%) tulee neuvotella 15.3.2021 mennessä. Marraskuussa KSOLLIn luottamusmiesten neuvottelupäivillä keskustelimme, että virastoerää voisimme kohdentaa VAATI- tasoille, jos myös työnantaja on jatkossa valmis laittamaan rahaa palkkausjärjestelmän kehittämiseen. On siis muistettava, että tuo 1%:n virastoerä on järjestön (OAJ) neuvottelema palkkaraha (”meidän omaa rahaa”), jonka valtion työmarkkinalaitos on sopinut maksettavaksi meille palkkoina.

Opetushallituksen toimialaan kuuluvissa valtion oppilaitoksissa on käytössä työn vaativuuteen pohjautuva palkkausjärjestelmä, jonka toimimattomuutta on kritisoitu jo useita vuosia. Siitä me emme pääse eroon, mutta esim. palkkaustyöryhmät ovat kuluvan vuoden aikana tehneet hyvää työtä uudistaakseen vaati-tasojen kriteerejä, poistaneet jo vanhentuneita asioita ja pyrkineet tekemään uudistusehdotuksia järjestelmään, jotta ne vastaisivat tämän päivän tarpeita.

VALTERI:ssa palkkaus erityisesti erityisluokanopettajien osalta laahaa tällä hetkellä alle kuntien er. luokanopettajien palkkatason, se vaikeuttaa uusien opettajien palkkaamista. Asiasta on ollut puhetta useaan otteeseen neuvotteluissa työnantajan kanssa, joten asian pitäisi olla tiedossa. Palkoista neuvoteltaessa astuu esiin sopimusjärjestelmän monimutkaisuus. Vaikka OAJ/OPH- neuvotteluissa oltaisiin yhtä mieltä palkka-asiasta, astuu valtion työmarkkinalaitos ”estradille ja sanoo, ettei käy!” Rahakirstun vartija ei anna lisää palkkarahaa. Opettajien neuvottelujärjestön OAJ:n on vietävä yhdessä OPH:n ja VALTERI:n ylimmän johdon yhteisesti sopimaa tavoitetta eteenpäin, muutoin meillä on tulevaisuudessa todellinen ongelma saada erityisen päteviä opettajia hoitamaan vaativaa VALTERI- opetushenkilöstön työtä.

Mennyt vuosi on tarjonnut hyvin vähän mahdollisuuksia yhteisiin KSOLLIlaisten tapaamisiin. Suunnitellut syyspäivät 2020 jouduttiin perumaan, samoin on käynyt paikallisille tapahtumille. Myös OAJ on perunut kaikki lähikoulutus- ja seminaaritapahtumat. Hybridimalli -kokoukset eivät ole sama asia, kun ihmiset eivät pysty tapaamaan toisiaan kasvotusten.

Olemme KSOLLIn hallituksessa miettineet monenlaisia eri tapoja toteuttaa yhteisiä tapaamisia. Mikkelissä ja Kuopiossa jäsenmäärä on niin pieni, että ”tapaamisia ” on voitu toteuttaa. Jyväskylässä päädyttiin tarjoamaan jäsenistölle lippupisteen lahjakortti ja aamiaislahjakortti, jolla samalla tuettiin paikallista yrittäjää. Pienissä porukoissa on tarkoitus käydä aamiaisella esim. ennen töiden alkua. Jäämme odottelemaan kokemuksia Jyväskylästä.

Jäsenistö odottaa toistensa tapaamisia niin valtakunnan kuin toimispistetasolla. Kevään 2021 aikana, jos vain on mahdollista, on syytä järjestää paikkakuntakohtaisia kahvitilaisuuksia, joissa pääsemme rupattelemaan keskenämme.

Kesäkuussa, 11.-13.6.2021, on liittokokous Mikkelissä. Eiköhän ainakin siihen mennessä epidemiat ole sillä tasolla, että päästään pitämään liittokokous.

Minun taipaleeni puheenjohtajana sulkeutuu Mikkelissä 2021. Siellä minut valittiin 1. kaudelle vuonna 2003 ja sinne on myös hyvä päättää pitkä puheenjohtajuus.

Pyydän teitä kaikki nyt miettimään uutta puheenjohtajaehdokasta keskuudestanne. Työ on vaativaa, mutta samalla antoisaa, kun tapaat erilaisia ihmisiä niin järjestötyössä kuin muualla opetus- ja kasvatustyössä olevia. Paljon on tullut vuosien aikana uusia tuttavuuksia, suhteita on luoti sinne ja tänne, ja aina on pitänyt yrittää pitää pienen KSOLLI:n jäsenten etuja.

Kiitos kaikilla, ja hyvää sekä rauhallista joulun aikaa. Pitäkää itsenne terveinä, ja tukekaa toisianne.

Haukiputaalla 13.12.2020                   Arto Ollila,   puheenjohtaja