Kuurojen ja sokeain koulu on perinteikäs KSOLLI ry:n lehti. Tänä vuonna (2024) ilmestyy lehden 133. vuosikerta. Lehti on julkaistu vuodesta 2006 lähtien verkkolehtenä. Keväällä 2019 lehti siirtyi blogialustalle.

Lehden edeltäjä on Suomen aistivialliskoulujen lehti (Tidskrift för abnormskolorna i Finland) on vuonna 1892 perustettu Suomen Aistivialliskoulujen opettajaliiton julkaisema lehti. Vuonna 1931 sen nimeksi tuli Kuuromykkäin- ja sokeainkoulu, ja nykyisin lehden nimi on Kuurojen ja sokeain koulu. Sen nimikkeitä ovat olleet myös Suomen aistivialliskoululehti ja Aistivialliskoululehti. Lehden julkaisija on ollut vuodesta 1993 Kuurojen ja sokeain opettajain liitto nykyiseltä nimeltään KSOLLI ry.

KSOLLI löytyy myös Facebookista.

Tervetuloa lukemaan uusinta Kuurojen ja sokeain koulu -lehteä!

torstai 17. joulukuuta 2020

Ole selkeä: puhu ja kirjoita niin, että viestisi ymmärretään

Selkokieli on tärkeä osa saavutettavuutta. Selkokieli on osana kognitiivista saavutettavuutta. Kognitiivinen saavutettavuus tarkoittaa tietoon ja ymmärtämisen mahdollisuuksiin liittyvää saavutettavuutta. Selkokieltä on kehitetty ennen kaikkea kirjoitetun kielen yksinkertaistamiseksi, mutta ohjeistusta voidaan osin hyödyntää myös puheessa ja vuorovaikutustilanteissa.

SELKOKIELI on Suomessa jaettu 3 osaan:
Helppo selkokieli. 
Se on kieli, joka on rajattu kapealle lukijajoukolle, joiden kielitaito on hyvin heikko. tekstin ymmärtämistä tuetaan tarvittaessa kuvilla. 
Perusselkokieli on selkokielen yleistaso, jota pääosa Suomen selkomateriaaleista edustaa. 
Vaativa selkokieli on edeltäviä tasoja vaativampi kielimuoto, se on aika lähellä yleiskieltä.

Selkeät kirjaimet
Selkeä fontti, tämän hetken tiedon mukaan on verkkosivuilla Tahoma ja Helvetica ja muuten Cambria ja Times New Roman.  Kirjaimet tunnistaa helposti, ja ne erottuvat selvästi toisistaan. Suositeltu fonttikoko selkokriteereiden mukaan on 14-16, mutta tämä pitää tarkistaa oppilaskohtaisesti.

Selkeät sanat ja lauseet
Puhuessa ja kirjoittaessa käytä sanoja, jotka ovat arkipäiväisiä sanoja, mielellään lyhyitä ja mahdollisimman tuttuja sanoja. Käytä myös lyhyitä lauseita, älä käytä vaikeita lauseenvastikkeita. Selkokielessä voi käyttää toistoa enemmän kuin yleiskielessä.

Kirjoita ja puhu tavallisetkin lyhenteet auki: 2h (kaksi tuntia), 10km (10 kilometriä) tai esim. (esimerkiksi).

Kokonaisuus
Kun muokkaat valmista oppitekstiä selkoversioksi, mieti, mitä tietoa haluat tuoda esiin, mitä korostaa ja mitä voit jättää pois. Pohdi tekstin eheyttä ja sidosteisuutta. Joskus karsimisen seurauksena on sisällöllisesti aukkoinen teksti. Selkoteksti ei aina automaattisesti lyhene. Se voi myös olla pidempi kuin yleiskielinen teksti, jos yleiskielinen teksti käsittelee aihettaan abstraktilla tai yleisellä tasolla. Sisällöllisesti liian tiivis teksti on vaikeaa selkolukijalle, koska jokainen sana on luettava tarkkaan. ”Väljempi” teksti antaa hengähdystaukoja, jotka voivat olla lukijalle tarpeen. Samaa koskee puhuttua kieltä, pidä taukoja, älä yritä mahduttaa liikaa tietoa yhteen puheenvuoroon.

Tehokeinot tekstissä: Mieti voitko käyttää lihavointiaSUURAAKKOSIA, kursiivia tai alleviivausta. Korostaako nämä asiaasi vai onko tekstistä vaikeampi saada selvää. Muista myös, mitä enemmän korostat, sitä vähemmän korostuu.

Rivit
Selkokielisessä tekstissä rivit jätetään liehuksi. Eli rivitasausta ei tehdä.

Kontrastit
Muista materiaalissa kontrastin merkitys. Tekstin ja taustan välinen tummuuseron täytyy olla riittävä. Paras yhdistelmä on musta teksti valkoisella taustalla. Useassa oppikirjassa on tekstiä kuvan päällä, joka on erittäin huono yhdistelmä.

Kuvassa hyvä kontrasti
Mitä haluat tuoda kuvassa esiin? Muista kuvan kuvakulma., mahdollisimman selkeä. Kuva tukee myös tekstin sisältöä.


Selkeästi toivottaen: jokaiselle ILOISTA joulua ja nauttikaa lomasta!


 (Tämä kirjoitus perustuu selkokeskuksen luentosarjaan: Saavutettavuus ja selkokieli )

Susanna Lähteenmäki, Selkokeskuksen kouluttaja
Valteri Tervaväylän ohjaava opettaja

 

linkit (täältä saa hyvää selkokielistä oppimateriaalia):
https://yle.fi/uutiset/osasto/selkouutiset/
https://selkosanomat.fi/
https://selkosanomat.fi/kuva/
https://selkokeskus.fi/
https://verneri.net/selko/
https://selko.fi/apua-arkeen/


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti