Kuurojen ja sokeain koulu -lehti 1/2020

Puheenjohtajalta 

Hyvä KSOLLIn jäsen

Monelle meistä taitaa olla takana historian vaikein ja ehkä raskain vuosi 2020. Vaativan erityisen tuen oppilaiden kanssa toimiminen on jo itsessään haasteellista ja kun toimintaympäristöä vaikeuttaa vielä korona -epidemia, tekee se meidän työstämme entistä vaativampaa. Ja miten vielä jatkossa päästyämme ns. normaalitilanteeseen ja rokotteiden saatuamme, vaikutukset näkyvät tulevaisuuden oppilaissa. Työssämme kohtaamme jatkuvasti niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa. Osa oppilaista on hyvin impulsiivisia, sietokyky on rajallinen ja pinna ei kestä pienimpiäkään vastoinkäymisiä. Me opettajat toimimme ”terapeutteina, sosiaalityöntekijöinä, poliiseina, psykologeina, terveydenhoitajina”, vertaistukena, esimiehinä, organisoijina, siivoojina, kirjaajina, toimistosihteereinä, IVT- ja kopiokoneen asiantuntijoina, kouluttajina, moniala-osaajina, opiskelijoiden ohjaajina, autonkuljettajina, apuvälinehuoltajina, tilaratkaisujen toteuttajina, markkinointiasiantuntijoina, puolisoina ja vanhempina, oman yksityiselämämme hallitsijoina ja tähän kaikkeen olemme saaneet maailman parhaan opettajan koulutuksen.

Opettaja on oppilaan isä ja/tai äiti, joka lohduttaa, ottaa syliin, on ymmärtäjä ja pitkäpinnainen, ei hermostu eikä provosoidu ja jaksaa ymmärtää niin haastavia oppilaita ja heidän vanhempiaan kuten myös toisia haastavia työntekijöitä, kirjaa kiltisti ja ottaa vastaan ”Valteri -linjauksia” nurisematta, koska se kuuluu työnkuvaan, kehittää, on itseohjautuva ja joustava toiset huomioon ottava. Me järjestämme ja organisoimme tiimien ja luokkien hektistä toimintaa, joka on sisällöllisesti tavoitteellista ja päämäärätietoista, me kuuntelemme ja ymmärrämme, annamme eväitä elämään, asetamme rajoja, uskomme ei horjua, ettemme toimisi oikein ja tästäkin ”kullannupusta” tulisi tulevaisuudessa kelpo kansalainen. Huolehdimme kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, olemme mukana kehittämässä VALTERI- koulun monialaista opetus- ja kehittämistyötä. Ja tuon kaiken edellisen ohessa me myös opetamme eri oppiaineiden sisältöjä ja tavoitteita, ohjaamme oppilaitamme itseohjautuviksi ja arvioimme heitä jatkuvan arvioinnin selkeälinjaisten ohjeiden pohjalta! Hämmästyttävää, mihin kaikkeen me opettajat pystymme.

Viime kevät oli poikkeuksellinen myös virkaehtosopimusneuvotteluiden osalta. Valtio- sektorilla neuvottelutulos saavutettiin jo hyvissä ajan ennen kuntapuolta, mutta neuvottelutulosta ei voitu hyväksyä, ennen kuin kunta sai sopimuksensa maaliin. Kuntapuolen opettajien ratkaisua taas viivästytti sosiaali-  ja terveydenalan sopimusneuvottelut. Julkisen sektorin sopimusneuvotteluiden kiemuraisuus näytti taas todellisuutensa, koska kaikkien sopimukset riippuvat toisistaan ennen kuin ne voidaan allekirjoittaa.

Valtion sopimus oli vähintäänkin tyydyttävä, ja osittain pääratkaisu oli hieman kunnallisen opettajien alan sopimusta parempi. Sopimuskausi on 23kk (1.4.2020-28.2.2022)

- 1.8.2020 yleiskorotus 1,10 % , 1.6.2021 yleiskorotus 0,97 %, kuitenkin vähintään 20,37 euroa. 
- 1.5.2021 virastoerä 1,00 %, neuvoteltava viim. 15.3.2021 mennessä, jos ei lopputulosta, jaetaan yleiskorotuksena
- Euromääräisiä palkkoja tarkistetaan yleiskorotusajankohdista yleiskorotusmäärillä.
- Ys aika: 6 h poistui, (jää 6 tuntia), yht. 107h lukuvuodessa.
- Opinto- ja suunnittelutyö: 6h poistui, (jää 6h) koulukodit ja muut oppilaitokset työkyvyn ylläpito jne. jää 6 h.
Kompensaationa jäi siis 12 h työantajan määrättävissä olevaa työaikaa. Miksi näin?

KiKy:stä päästiin eroon, mutta KiKy-kompensaationa jäi Valtion erityisoppilaitoksille opetusvelvollisuustyöajassa oleville (Valtion koulukodit, kielikoulut, Valteri);

Työantaja (Valtio) ei hyväksynyt työajan pidennyksen poistoa ilman kompensaatiota ja tällöin palkkaratkaisu (=palkankorotus olisi ollut pienempi). Ratkaisulla saatiin parempi palkankorotus, esim. valtion virastoerä 1% ei olisi ollut mahdollista, ellei olisi toimittu ed. mainitulla tavalla.

Muiden kuin opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien tarkemmat työajan toteuttamiset löytyvät itse sopimuksesta.

Virastoerästä (1%) tulee neuvotella 15.3.2021 mennessä. Marraskuussa KSOLLIn luottamusmiesten neuvottelupäivillä keskustelimme, että virastoerää voisimme kohdentaa VAATI- tasoille, jos myös työnantaja on jatkossa valmis laittamaan rahaa palkkausjärjestelmän kehittämiseen. On siis muistettava, että tuo 1%:n virastoerä on järjestön (OAJ) neuvottelema palkkaraha (”meidän omaa rahaa”), jonka valtion työmarkkinalaitos on sopinut maksettavaksi meille palkkoina.

Opetushallituksen toimialaan kuuluvissa valtion oppilaitoksissa on käytössä työn vaativuuteen pohjautuva palkkausjärjestelmä, jonka toimimattomuutta on kritisoitu jo useita vuosia. Siitä me emme pääse eroon, mutta esim. palkkaustyöryhmät ovat kuluvan vuoden aikana tehneet hyvää työtä uudistaakseen vaati-tasojen kriteerejä, poistaneet jo vanhentuneita asioita ja pyrkineet tekemään uudistusehdotuksia järjestelmään, jotta ne vastaisivat tämän päivän tarpeita.

VALTERI:ssa palkkaus erityisesti erityisluokanopettajien osalta laahaa tällä hetkellä alle kuntien er. luokanopettajien palkkatason, se vaikeuttaa uusien opettajien palkkaamista. Asiasta on ollut puhetta useaan otteeseen neuvotteluissa työnantajan kanssa, joten asian pitäisi olla tiedossa. Palkoista neuvoteltaessa astuu esiin sopimusjärjestelmän monimutkaisuus. Vaikka OAJ/OPH- neuvotteluissa oltaisiin yhtä mieltä palkka-asiasta, astuu valtion työmarkkinalaitos ”estradille ja sanoo, ettei käy!” Rahakirstun vartija ei anna lisää palkkarahaa. Opettajien neuvottelujärjestön OAJ:n on vietävä yhdessä OPH:n ja VALTERI:n ylimmän johdon yhteisesti sopimaa tavoitetta eteenpäin, muutoin meillä on tulevaisuudessa todellinen ongelma saada erityisen päteviä opettajia hoitamaan vaativaa VALTERI- opetushenkilöstön työtä.

Mennyt vuosi on tarjonnut hyvin vähän mahdollisuuksia yhteisiin KSOLLIlaisten tapaamisiin. Suunnitellut syyspäivät 2020 jouduttiin perumaan, samoin on käynyt paikallisille tapahtumille. Myös OAJ on perunut kaikki lähikoulutus- ja seminaaritapahtumat. Hybridimalli -kokoukset eivät ole sama asia, kun ihmiset eivät pysty tapaamaan toisiaan kasvotusten.

Olemme KSOLLIn hallituksessa miettineet monenlaisia eri tapoja toteuttaa yhteisiä tapaamisia. Mikkelissä ja Kuopiossa jäsenmäärä on niin pieni, että ”tapaamisia ” on voitu toteuttaa. Jyväskylässä päädyttiin tarjoamaan jäsenistölle lippupisteen lahjakortti ja aamiaislahjakortti, jolla samalla tuettiin paikallista yrittäjää. Pienissä porukoissa on tarkoitus käydä aamiaisella esim. ennen töiden alkua. Jäämme odottelemaan kokemuksia Jyväskylästä.

Jäsenistö odottaa toistensa tapaamisia niin valtakunnan kuin toimispistetasolla. Kevään 2021 aikana, jos vain on mahdollista, on syytä järjestää paikkakuntakohtaisia kahvitilaisuuksia, joissa pääsemme rupattelemaan keskenämme.

Kesäkuussa, 11.-13.6.2021, on liittokokous Mikkelissä. Eiköhän ainakin siihen mennessä epidemiat ole sillä tasolla, että päästään pitämään liittokokous.

Minun taipaleeni puheenjohtajana sulkeutuu Mikkelissä 2021. Siellä minut valittiin 1. kaudelle vuonna 2003 ja sinne on myös hyvä päättää pitkä puheenjohtajuus.

Pyydän teitä kaikki nyt miettimään uutta puheenjohtajaehdokasta keskuudestanne. Työ on vaativaa, mutta samalla antoisaa, kun tapaat erilaisia ihmisiä niin järjestötyössä kuin muualla opetus- ja kasvatustyössä olevia. Paljon on tullut vuosien aikana uusia tuttavuuksia, suhteita on luoti sinne ja tänne, ja aina on pitänyt yrittää pitää pienen KSOLLI:n jäsenten etuja.

Kiitos kaikilla, ja hyvää sekä rauhallista joulun aikaa. Pitäkää itsenne terveinä, ja tukekaa toisianne.

Haukiputaalla 13.12.2020                   Arto Ollila,   puheenjohtaja       

 Oi aikoja, oi maskeja!

Ennen oli epäilyttävää, jos käytti maskia. Nykyään on epäilyttävää, jos ei käytä. Ennen vain koiranomistajilla oli takin taskussa muovipussi tai pari väärään paikkaa tulevien läjien varalta. Nykyään jokaisella vastuullisella kulkijalla on sekä puhtaiden että likaisten maskien pussi mukana. Maskin käyttäjinä pääsemme kokemaan aivan uuden maailman. Verkko on täynnä niksejä silmälasien huurtumisen ehkäisemiseksi. Ja kuinka kätevän kärsän saakaan tehtyä kuoharin korkin metalliosasta! Mutta olisiko vastuullisempaa käyttää tehokkaampia kertakäyttömaskeja kuin uudelleen pestäviä kangasmaskeja? Päänsärky ja naaman kirvely maskin käytön jälkeen nyt vaan ovat kokemuksia, jotka yhdistävät meitä tässä globaalissa taistelussa. Kärsimys jalostaa.

Maskien käytön voi ottaa myös mahdollisuutena. Nyt pääsemme kokemaan elämää aivan uusista näkökulmista. Nyt maskien kanssa huomataan, että puheesta tulee helposti muminaa kun huuliostakaan ei saa mitään apua. Sokeille ilmeikäs ääni on arvossaan ja selkeä artikulaatiokaan ei haittaa. Äänensävyillä täytyy siis viestiä se mitä ei ilmeellä voida. Viittomakieliset pääsevät kokemaan burkhan käyttäjien arkea. Viittomisesta häviää iso osa sävyjä ja viittomien merkityskin voi jää epäselväksi, kun huuliolla ei voi tarkentaa viestiä vaikka kädet ovatkin vapaina. Opetelkaamme viestimään silmillämme enemmän. Katse silmiin ja korva tarkkana äänensävyille.

Vai olisiko etäopetus ratkaisu? Jäisi myös välituntivalvonnat ja -riidat vähemmälle.

Kirsi Niemi, erityisluokanopettaja,
Valteri Onerva

Hyvinvointitaitoja luokkamme arjessa

Olemme syksyn aikana pyrkineet vahvistamaan luokkayhteisön jokaisen oppilaan ja aikuisen hyvinvointia harjoittelemalla hyvinvointitaitoja säännöllisesti ja johdonmukaisesti. Muutamista harjoituksista on muodostunut päivittäisiä rutiineja, joita oppilaat kaipaavat, jos aikuiset meinaavat ne unohtaa. Useammista hyvinvointiteorioista on koostettu erityisiä hyvinvointitaitoja, joita ovat onnellisuus-, läsnäolo-, ihmissuhde-, itsensä johtamisen-, vuorovaikutus-, vahvuus- ja tunnetaidot (Avola & Pentikäinen, 2019. Kukoistava kasvatus)

Syksyllä harjoittelimme erityisesti onnellisuustaitoja, joista tärkein on kiitollisuus. Keskustelimme paljon sanan merkityksestä ja mietimme kiitollisuuden aiheita eri tilanteissa. Käytimme useasti kiitollisuuskortteja (www.viitotturakkaus.fi) ja kiitollisuuskiekkoa (https://wheelofnames.com/8zp-ez9), joiden avulla oli helppo miettiä konkreettisia kiitollisuudenaiheita ja jakaa niitä luokkakavereiden kanssa. Tammikuun aluksi suunnitelmissa on kerätä jokaisesta päivästä kiitollisuuden aiheita purkkiin. Näitä voimme sitten hyödyntää läsnäoloharjoituksissamme. 

Saimme luokkaamme syksyn pimetessä Rauhan, kuten äänimaljaamme kutsumme. Jos tunnelma alkaa liiaksi riehaantumaan, palautamme rauhan mieliimme äänimaljan avulla. Olemme vähitellen harjoitelleet läsnäolon hetkiä paitsi äänimaljan, myös musiikin avulla. Seuraavaksi harjoittelemme rauhallista hengittämistä kuvion avulla.

Ennen joulua vietämme vielä Hyvän Hippusia päivää. Luokkamme seinällä on purkki, johon olemme keränneet tarroja. Tarran on voinut saada aina silloin, kun on ”narauttanut” kaverin hyvästä teosta. Koska kaikki luokkalaiset ovat todella avuliaita ja haluavat auttaa kaveria, täyttyi purkki melko nopeasti ja yhdessä päätimme yhteisöllisestä palkinnosta.

Tunnetaidoissa harjoittelimme ensin tunnesanastoa. Luokkamme kaappien ovissa on tunnesanoja luokiteltuina. Oppilaat käänsivät sanoja yksi kerrallaan ja yhdessä pohdimme kyseisen tunnesanan tarkoitusta ja luokittelua. Nämä sanat ovat mukana liikennevalotehtävässä, jota teemme silloin tällöin viikon päätteeksi (www.mieli.fi). Jokainen päivä luokassamme alkaa siten, että kaikki valitsevat emojin seinälle kuvaamaan aamun tunnelmia. Juttelemme tuntemuksista välillä enemmän ja välillä ohitamme emojit nopeammin. Tästä on tullut luokkamme oppilaille erittäin tärkeä päivänaloitus.

Vahvuustaidoissa olemme vasta alussa, mutta olemme keskustellen pohtineet jokaisen luonteenvahvuuden merkitystä ja tarkoitusta. Jokainen on tunnistanut itsessään ja luokkakavereissa vahvimpia luonteenvahvuuksia. Vahvuussanat koristavat luokkaamme ja pyrimme käyttämään paljon vahvuussanoja arjen vuorovaikutuksessa. Jatkossa harjoittelemme vielä tunnistamaan paremmin vahvuuksia ja pyrimme vahvuuksiemme parempaan hyödyntämiseen arjessamme. Unelmointia ja tulevaisuuden suunnittelua olemme harjoitelleet unelmakartan ja päällikön onnenpyörän avulla (https://wheelofnames.com/wmu-e6w)

Luokassamme on joulukuun ajan ollut joulukalenteri, jonka jokainen saa avata vuorollaan. Suklaakarkin lisäksi kalenteriluukusta paljastuu tehtävä, jonka avulla ilo ja hyvä mieli lisääntyy koko kouluyhteisössämme.

Suurin hyväntekemisen projekti on kuitenkin ollut marras- joulukuun aikana toteutettu Villasukkaprojekti. Luokkamme halusi levittää hyvää joulumieltä villasukkien avulla. Järjestimme keräyksen, johon sai lahjoittaa käytettyjä tai käyttämättömiä villasukkia. Sukkia kertyi huikeat 78 paria, jotka kunnostimme ja huolsimme. Ennen lahjoittamista uusille käyttäjille paketoimme sukat kauniisiin joulupaketteihin ja askartelimme jokaiseen pakettiin oman Joulukortin. Lahjakierroksella viisi paikallista vanhainkotia ja Jyväskylän HOPE saivat kukin kassillisen pehmeitä paketteja, jotka toivottavasti lämmittävät saajan mieltä ja varpaita. Projektissamme oppilaat pääsivät harjoittelemaan monia tärkeitä arjen taitoja, kuten yhdessä tekemistä ja sukkienhuoltoa. Kaikkein upeinta kuitenkin oli hyvän tekeminen muille ja sen myötä myös oman hyvinvoinnin vahvistuminen.  

Itse olen syksyn aikana pohtinut paljon vuorovaikutuksen ja kohtaamisten merkitystä arjen hetkissä. Vuorovaikutuksella luomme jokainen luokan tunneilmastoa. Joka aamu huomaan kysyvän itseltäni tärkeän kysymyksen: Mitä tilaan tulee, kun saavun paikalle? Haluaisin tuoda mukanani ainakin iloa, levollisuutta, arvostusta, toiveikkuutta ja turvallisuutta.

Hyvinvointia ja uskoa tulevaisuuteen meille kaikille!

terveisin: Sari Granroth-Nalkki, erityisluokanopettaja, Valteri Onerva

 ILOON YLI ESTEIDEN –HANKE VALTERISSA 2018 – 2020

Otteita Henni Huttusen Opetus- ja kulttuuriministeriölle laatimista hankeraporteista

 

Mikä: 
Kansallinen soveltavan liikunnan edistämisen kehittämishanke osana Liikkuva koulu –ohjelmaa

Mitä: 
Oppilaiden omien toiveiden pohjalta toteutettu soveltavan liikunnan tapahtuma huomioiden erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret

Missä: 
Lähikouluissa ympäri Suomea yhteistyössä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa  

Milloin: 
5.4.2018 – 31.12.2020 tapahtumat syksyihin painottuen

Tavoite: 
Aktivoida ja osallistaa lähikoulujen oppilaita ja aikuisia mielekkääseen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tukevaan liikuntaan, unohtamatta erityistä tukea tarvitsevia koululaisia niin, että arkiliikunnasta tulee olennainen osa koulupäivää ja elämänkulkua.

Tarkoitus: 
Hyödyntää soveltavaa liikuntaa sekä toimintakyvyn ja terveyden ICF-luokitusjärjestelmää.

Tehtävä: 
Iloon yli esteiden - hanke rakentuu koulutuksista, joiden pohjalta suunnitellaan oppilaiden ideoimia koulutapahtumia. Lisäksi luodaan sähköinen ideapankki.

Toimijat: 
Lähikoulujen oppilaat ja aikuiset, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät (Jyväskylän yliopisto, AMK Metropolia, Laurea ja Satakunta, Suomen Paralympiakomitea, Suomen voimisteluliitto, Helsingin kaupungin erityisliikunnan suunnittelija ja eri urheiluseurat ympäri Suomen) sekä Valterin 30 työntekijää (mm. opettajia, psykologeja, terapeutteja ja ohjaajia). Kahtena vuonna osallistui yli 50 lähikoulua, joissa oppilasmäärät vaihtelivat muutaman kymmenen oppilaan kyläkouluista useiden satojen oppilaiden yhtenäiskouluihin.

Talous: 
Vuonna 2018 kustannusarvio oli 106 298 € (toteuma 88 000 €), josta Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) 95 748 € ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 10 550 €.

Vuonna 2019 kustannusarvio oli 89 556 € (toteuma 59 000 €), josta OKM 80 000 € ja

Valteri 9 556 €.

Kulut painottuivat pääosin henkilöstökuluihin sekä pienemmiltä osin koulutus-, kokous-, matka-, markkinointi- ja muihin kuluihin.

Henkilöstö: 
Valterin hankevastaava Mari Jokitalo-Trebs ja osa-aikainen hanketyöntekijä Henni Huttunen sekä aluevastaavat ja alueelliset toimijat Valterin eri toimipisteistä.  

Tulokset: 
Haastattelujen, kyselyjen ja havaintojen kautta on kirjattu seuraavia vaikutuksia:               

1. Soveltavan liikunnan tapahtumapäivä mahdollisti erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osallistumisen tasavertaisesti koulun toimintaan.

2. Moniammatillinen ja -alainen työ sekä verkostoituminen eri toimijoiden kanssa tuotti uusia ideoita ja myönteistä kanssakäymistä koulun arkeen

3. Gradu ja kolme AMK-opinnäytetyötä valmistui sekä valmistumassa on selvitystutkimus

4. Uusia sovelluksia liikunnasta ja oppimismenetelmiä, esim Peer Tutoring –vertaisohjaus jalkautui kouluihin, kehitettiin koulutus ja opasvihko oppilaille

5. Näkyvyys mediassa esim. sanomalehdissä ja paikallisuutisissa

6. Hankkeen esittelyä muissa seminaareissa ja tapahtumissa asiantuntijoiden johdolla

 

VALTERI KOULU ONERVAN OSUUS HANKKEESSA

Tapahtumakoulut ja henkilöstö
Onervalle tarjoutui hankekouluja Varsinais- ja Keski-Suomesta sekä Pirkanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Vuonna 2018 Onerva vastasi seitsemästä ja vuonna 2019 viidestä lähikoulusta. Mukana olivat 2018 Ikaalisten Valkean ruusun, Jämsän Vitikkala-Paunun, Pirkkalan Nuolialan, Raision Kerttulan ja Turun Hannunniityn koulut sekä Jyväskylän Huhtasuon ja Saarijärven yhtenäiskoulut. Vuonna 2019 jatkoivat Ikaalisten Valkean ruusun koulu ja Saarijärven yhtenäiskoulu sekä uudet Laitilan Kappelimäen koulu sekä Soinin ja Vilppulan yhtenäiskoulut. Vuonna 2020 jatkoivat samat koulut, mutta Saarijärvi joutui vetäytymään tapahtumasta koulurakentamisen vuoksi.  

Onervan aluevastaavana toimi liikunnanopettaja Satu Niemelä ja työparina allekirjoittanut fysioterapeutti. Muita toimijoita olivat kaksi ohjaavaa opettajaa Tiina Heikkinen ja Pekka Karmala, liikkumistaidon ohjaaja Maarit Tilli ja kuntoutuspäällikkö Tero Makkonen. Kouluvastuita jaettiin edellä mainittujen työntekijöiden kesken tarpeen ja osaamisen perusteella. Jokaiseen kouluun varattiin vähintään kaksi ammattilaista. Lisäksi kaksi fysioterapeuttiopiskelijaa olivat mukana tapahtumapäivissä.

Tapahtumakoulujen yhteyshenkilöiden tuli osallistua Iloon yli esteiden –alkukoulutukseen sekä olla yhteydessä heille nimettyihin Onervan kouluvastaaviin. Käytännössä se tarkoitti yhden päivän koulutusta sekä muutamia soittoja ja viestejä kouluvastaavien kanssa. Osa kouluista suunnitteli tapahtumansa lähes itsenäisesti. Muutamassa koulussa käytiin etukäteen kartoittamassa tilat, välineet ja oppilaiden sekä aikuisten mahdollisuudet. Koulut kaipasivat meiltä lisäohjausta ja ideointia niin välineistä ja materiaalista kuin toiminnasta ja tiloista, jotta heidän erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osallisuus ja tarkoituksenmukainen osallistuminen onnistuisi hyvin. Siksi esimerkiksi yhdelle koululle tehtiin yksilöllinen toimintarata kuvineen ja materiaaleineen, joita he sovelsivat arjessaan myöhemminkin. Tätä tapahtumaa oli tekemässä myös opiskelijat Jyväskylän yliopiston Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta ja ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelmasta.

 Tapahtumakoulujen oppilaat ja toiminta 

Oppilaiden määrä edellä mainituissa kouluissa vaihteli seuraavasti: Jämsän Vitikkala-Paunussa 900, Pirkkalan Nuolialassa 800, Turun Hannunniityssä 600, Laitilan Kappelimäessä 400, Ikaalisten Valkea ruusussa ja Soinissa sama 260 sekä Raision Kerttulassa 230. Lähes koko koulua kattava tapahtuma järjestettiin Nuolialassa, Hannunniityssä, Kappelimäessä ja Kerttulassa. Niihin osallistui 40 – 70 työntekijää sekä Hannunniityssä yli 100 huoltajaa.  Osalle koulun oppilaita ohjattua tapahtumaa järjestettiin Vitikkala-Paunussa, Soinissa ja Valkea ruusussa. Näihin osallistui oppilaita 60 – 80 / tapahtuma ja henkilökuntaa 15 – 30 / tapahtuma.

Koulut olivat tavallisia peruskouluja, joissa oli erityisluokkia. Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitsevien määrät vaihtelivat eri kouluissa muutamasta kymmenestä useaan kymmeneen oppilaaseen. Oppilaita osallistui niin alakoulun eskareista yläkoulun nuoriin pääpainon ollessa alakoulun oppilaissa. Toimintakyvyn haasteet vaihtelivat varhaisen kehitystason oppilaista kehitys- ja liikuntavammaisiin, neuropsykiatrisista autismin ja psykiatrian kirjoon, sosiaalisten taitojen, kielen ja lukemisen, kuulemisen ja näkemisen haasteisiin. Haasteita riitti niin hahmottamisessa, ymmärtämisessä, liikkumisessa, näkemisessä ja kuulemisessa kuin myös osalla käyttäytymisessä. Heidän mukanaan toki liikkui tarvittavat ja tutut aikuiset, jolloin osallistuminen ja kontakti olivat turvallisia.  

Tehtävämme Valteri Onervan työntekijänä oli tukea tapahtumakoulujen suunnittelua ja toteutusta. Käytännössä olimme tapahtumissa yhtenä työntekijänä ohjaten tehtävärasteilla pelejä, leikkejä ja sovellettuja liikuntalajeja. Esimerkkejä ulkopeleistä olivat Afrikan tähti –suunnistus ja Kivi-paperi-sakset –leikki viestisovelluksena. Luokassa oli sovellettua maalipalloa ja liikuntatiloissa mm. puhallustikka, ilmakuutiolenttis, boccia, liikunnalliset lautapelit, tanssituokio ja motorinen aistirata.    

 

Työhön käytetty aika
Onervan työntekijöiden työpanos ja –aika tapahtumakoulujen tukemisessa vaihteli koulun tarpeiden mukaan. Kouluvastaavan työaikaa kului kahdesta neljään päivään koulua kohti, vaikka itse tapahtuma kesti yhden koulupäivän ajan. Muihin päiviin sisältyivät yhteydenotot, suunnittelut, materiaalien ja tarvikkeiden kerääminen, hankinta ja valmistus, matkat ja mahdolliset majoitukset sekä raportoinnit, palaverit, matkalaskut ja asiakirjojen valmistelut.

Alueelliset alkukoulutukset ja Helsingissä pidetyt päätösseminaarit matkoineen tuli myös huomioida hankkeen nimiin kuten muutamat sisäiset palaverit ja selvitykset. Lisäksi aluevastaavien käyttämä aika koulutuksiin, palavereihin ja suunnitteluun lasketaan useissa päivissä, jopa viikoissa.

 

Pohdintaa ja palkinto
Hankkeet ja ohjauspalvelut ovat osa työtämme Valterissa. Uusien kontaktien ja verkostojen luominen, ylläpito ja varsinkin erityistä tukea tarvitsevan oppilaan haasteiden kartoitus ovat sitä käytännössä. Hankkeen myötä sai seurata ja ohjata oppilaan osallistumista tapahtumassa. Mikäli oppilaan ympärillä toimivilla aikuisilla heräsi lisäohjauksen tarvetta, niihin vastattiin heti tai myöhemmin ohjauskäyntien muodossa. Näin hanke avasi mahdollisuuksia myös muulle ohjaukselle.

Tärkeää oli kuitenkin saada olla toteuttamassa tapahtumaa, jossa lyhyet kohtaamiset jäivät mieleen, herättivät pohtimaan ja mahdollisesti kehittivät oppilaan osallistumista liikkumiseen aiempaa sujuvammaksi. Näitä kohtaamisia pystyi Iloon yli esteiden-hanke tarjoamaan oppilaille ympäri Suomea.

Viimeisen vuoden teema oli vertaisohjaus, Peer Tutoring. Se jalkautui aluksi vanhempien oppilaiden esim 6. luokkalaisten koulutuksen kautta. Koulutuksen myötä vanhemmat oppilaat olivat mukana ohjaamassa nuorempia, tuomassa veratiskokemusta ja –tietämystä liikuntatapahtumiin ja koulun arkeen. 

Kolmivuotinen hanke on huomioitu ja se on saanut Olympiakomitean myöntämän Liikunnan yhdenvertaisuuspalkinnon 16.12.2020. Palkinnon on vastaanottanut hankkeen johtaja Mari Jokitalo-Trebs. Onnea Mari, hanke ja sen ympärillä toimineet! 

 

Jatko eli hyvinvointiyhteistyö Firstbeatin kanssa
Vaikka itse IYE-hanke päättyy 2020, sen tuomia mahdollisuuksia jatketaan vielä Valterissa. Verso –ryhmä tulee toteuttamaan kevään 2021 aikana pilottina muutamien oppilaiden hyvinvointimittauksia yhteistyössä Firstbeatin kanssa.

Tässä yhteenvetoa Mari Jokitalo-Trebsin tiedotteesta: Idea liittyy tämän lukuvuoden teemaan hyvinvointi, mikä jatkaa edellisen vuoden tunne- ja turvataitojen suuntaamaa monialaista tietä. Osana tätä hyvinvointi-teema –kokonaisuutta toteutamme toimipisteissämme, yhteistyössä Firstbeatin kanssa, uneen, stressiin ja palautumiseen sekä liikuntaan liittyvät mittaukset. Jokaisesta toimipisteestä on valittu tähän kokeiluun 1-3 oppilasta, joiden kohdalla toteutetaan kolmipäiväiset mittaukset vuodenvaihteen jälkeen. Näistä mittauksista saatava tieto yhdistää kehon reaktiot päivänaikaisiin tapahtumiin ja toivottavasti auttaa meitä löytämään keinoja, joiden avulla voimme edistää oppilaidemme hyvinvointia ja jaksamista.

Jo nyt meillä on vahva kokemukseen perustuva tuntemus ja tietämys siitä, milloin on otollisin aika lukuaineiden opiskeluun ja mihin kohtaan päivää taito- ja taideaineet kannattaa sijoittaa tai milloin on paikka esimerkiksi peli- tai lukuhetkelle. Samoin tiedostamme erot viikonpäivien välillä ja osaamme huomioida asian toiminnan suunnittelussa. Tästäkin huolimatta uskomme, että mittaamalla saatu tieto auttaa meitä entistä paremman arjen suunnittelussa; mittausten myötä voimme saada vahvistusta edellä mainitulle kokemukseen perustuvalle arjen rakentamiselle, mutta toivottavasti saadut tulokset rohkaisevat meitä myös uusien asioiden kehittelyyn ja kokeiluun.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi alkaen riittävästä unesta ja palautumisesta jatkuen oikeaan ruokailurytmiin ja päivittäiseen liikkumiseen on tavoittelemisen arvoista, sillä ne ovat yksilön hyvinvoinnin perustaa. Ja kun koulupäivä sopivine tekemisineen ja rytmeineen saadaan yhdistettyä osaksi tätä kokonaisuutta, niin eihän tämä voi kuin onnistua.
Hyvinvointimittausten tuloksia käydään läpi 18.2.2021 Valterin Verso-ryhmän järjestämillä Hyvinvointimessuilla, joissa myös Firstbeat on lupautunut olemaan mukana.

Tervetuloa Hyvinvointimessuille Onervaan, livenä tai etäyhteydellä, torstaina 18.2.2021 klo 9:30- 15:30!

 

Linkki ideapankkiin, esittelydioihin ja vertaisoppimiseen
https://liikkuvakoulu.fi/ideat/iloon-yli-esteiden-ideapankki
https://www.slideshare.net/Messukeskus/iloon-yli-esteiden-henni-huttunen
https://www.valteri.fi/iloon-yli-esteiden-hanke-testaa-peer-tutoring-vertaisoppimismallia/
https://www.liikkuvakoulu.fi/tarinat/liikuntatuutorit-ovat-kaikkien-riemuksi
https://www.firstbeat.com/fi/tyo-ja-hyvinvointi/

 

Minna Nieminen, fysioterapeutti, Valteri Onerva, Ksollin toiminnantarkastaja

Ole selkeä: puhu ja kirjoita niin, että viestisi ymmärretään

Selkokieli on tärkeä osa saavutettavuutta. Selkokieli on osana kognitiivista saavutettavuutta. Kognitiivinen saavutettavuus tarkoittaa tietoon ja ymmärtämisen mahdollisuuksiin liittyvää saavutettavuutta. Selkokieltä on kehitetty ennen kaikkea kirjoitetun kielen yksinkertaistamiseksi, mutta ohjeistusta voidaan osin hyödyntää myös puheessa ja vuorovaikutustilanteissa.

SELKOKIELI on Suomessa jaettu 3 osaan:
Helppo selkokieli. Se on kieli, joka on rajattu kapealle lukijajoukolle, joiden kielitaito on hyvin heikko. tekstin ymmärtämistä tuetaan tarvittaessa kuvilla. 
Perusselkokieli on selkokielen yleistaso, jota pääosa Suomen selkomateriaaleista edustaa. 
Vaativa selkokieli on edeltäviä tasoja vaativampi kielimuoto, se on aika lähellä yleiskieltä.

Selkeät kirjaimet
Selkeä fontti, tämän hetken tiedon mukaan on verkkosivuilla Tahoma ja Helvetica ja muuten Cambria ja Times New Roman.  Kirjaimet tunnistaa helposti, ja ne erottuvat selvästi toisistaan. Suositeltu fonttikoko selkokriteereiden mukaan on 14-16, mutta tämä pitää tarkistaa oppilaskohtaisesti.

Selkeät sanat ja lauseet
Puhuessa ja kirjoittaessa käytä sanoja, jotka ovat arkipäiväisiä sanoja, mielellään lyhyitä ja mahdollisimman tuttuja sanoja. Käytä myös lyhyitä lauseita, älä käytä vaikeita lauseenvastikkeita. Selkokielessä voi käyttää toistoa enemmän kuin yleiskielessä.

Kirjoita ja puhu tavallisetkin lyhenteet auki: 2h (kaksi tuntia), 10km (10 kilometriä) tai esim. (esimerkiksi).

Kokonaisuus
Kun muokkaat valmista oppitekstiä selkoversioksi, mieti, mitä tietoa haluat tuoda esiin, mitä korostaa ja mitä voit jättää pois. Pohdi tekstin eheyttä ja sidosteisuutta. Joskus karsimisen seurauksena on sisällöllisesti aukkoinen teksti. Selkoteksti ei aina automaattisesti lyhene. Se voi myös olla pidempi kuin yleiskielinen teksti, jos yleiskielinen teksti käsittelee aihettaan abstraktilla tai yleisellä tasolla. Sisällöllisesti liian tiivis teksti on vaikeaa selkolukijalle, koska jokainen sana on luettava tarkkaan. ”Väljempi” teksti antaa hengähdystaukoja, jotka voivat olla lukijalle tarpeen. Samaa koskee puhuttua kieltä, pidä taukoja, älä yritä mahduttaa liikaa tietoa yhteen puheenvuoroon.

Tehokeinot tekstissä: Mieti voitko käyttää lihavointia, SUURAAKKOSIA, kursiivia tai alleviivausta. Korostaako nämä asiaasi vai onko tekstistä vaikeampi saada selvää. Muista myös, mitä enemmän korostat, sitä vähemmän korostuu.

Rivit
Selkokielisessä tekstissä rivit jätetään liehuksi. Eli rivitasausta ei tehdä.

Kontrastit
Muista materiaalissa kontrastin merkitys. Tekstin ja taustan välinen tummuuseron täytyy olla riittävä. Paras yhdistelmä on musta teksti valkoisella taustalla. Useassa oppikirjassa on tekstiä kuvan päällä, joka on erittäin huono yhdistelmä.

Kuvassa hyvä kontrasti
Mitä haluat tuoda kuvassa esiin? Muista kuvan kuvakulma., mahdollisimman selkeä. Kuva tukee myös tekstin sisältöä.

Selkeästi toivottaen: jokaiselle ILOISTA joulua ja nauttikaa lomasta!


 (Tämä kirjoitus perustuu selkokeskuksen luentosarjaan: Saavutettavuus ja selkokieli )

Susanna Lähteenmäki, Selkokeskuksen kouluttaja
Valteri Tervaväylän ohjaava opettaja

 

linkit (täältä saa hyvää selkokielistä oppimateriaalia):
https://yle.fi/uutiset/osasto/selkouutiset/
https://selkosanomat.fi/
https://selkosanomat.fi/kuva/
https://selkokeskus.fi/
https://verneri.net/selko/
https://selko.fi/apua-arkeen/

Valteri –säbä Mikkelin Anttolan Hovissa 8.2.2020
 

Vuotuinen Valteri-sää kisailtiin tänä vuonna Mikkelissä, Anttolan hovissa.
Osallistujia turnauksessa oli yhteensä 114, joista KSOLLIlaisia 14.

Voittoon taisteli isäntäjoukkue Mikael.

Muut sijoitukset:
Hopeaa Onerva 1
Pronssia Ruskis
4. Onerva 2
5. Mäntykangas
6. Tervaväylä

Kuurojen ja sokeain koulu -lehti 1/2019

Puheenjohtajalta

                                                                                                 

Hyvä KSOLLIn jäsen

Kirjoittelen tätä paluumatkalla junassa viiden päivän leirikoulumatkalta 9.luokan kanssa. Kävimme Tallinnassa, jossa riittää sopivasti nähtävää ja tekemistä. Matkan kruunasi vielä torstaina Linnanmäen huvipuistokeikka.

Kulunut lukuvuosi edunvalvonnan kannalta oli jälleen haastava ja vaikea. Syksyllä 2019 on edessä valmistautuminen uudelle sopimuskierrokselle. Kaikki OAJ:n sopimukset ovat keväällä 2020 katkolla lukuun ottamatta SIVISTA:n sopimusta, jossa on ns. optiovuosi. Sitä tuskin tullaan käyttämään ja näin ollen kaikki sopimukset neuvotellaan uusiksi. Palkankorotusvara tulee jälleen kerran olemaan vähäinen. OAJ on tavoitellut ns. palkkaohjelmaa, jonka tavoitteena on palkkakehityksen oikaiseminen pidemmällä aika välillä. Tuleva yleissopimus tuskin on kovin pitkä, koska taloudellisten tilanteiden arvioiminen pitkällä aika välillä on vaikeaa, eikä sopijaosapuolet halua ottaa riskiä pitkillä sopimuksilla.

Yleisesti työntekijäpuolta julkisella sektorilla erityisesti kismittää KIKY- työajan pidentäminen, lomarahojen leikkaukset (viimeinen kerta 2019), työnantajille kuuluvien sosiaalimaksujen siirtäminen osaksi työntekijöiden maksettaviksi, kohoavat työeläkemaksut, ym. reaalipalkkaa heikentävät tekijät.

Meidän KSOLLIn jäsenten osalta tulevat tavoitteet liittyvät uuden työaikamallin aikaansaamiseen, palkkausjärjestelmän toimimattomuuden ratkaisemiseen, VES:n tarkentaminen vastaamaan kunnan OVTES:iä, TES-sopimusten aukkojen ja tulkintojen parantaminen lähinnä SIVSTA:n osalta, ohjaavien opettajien sopimustulkinta-asiat (esim. matka-aika, viikonlopputyö yms. asiat). Luettelosta vaikuttaa tulevan erityisen pitkä, mutta se osoittaa, millaisia isojakin ongelmia meillä vielä on mainituissa sopimusasioissa.

OAJ on ajanut määrätietoisesti opetusvelvollisuustyöajassa oleville (erityisesti ammatillisessa koulutuksessa) siirtymistä vuosityöaikaan. Järjestelmässä on ilmennyt paljon ”valuvikoja” ja ongelmia, vaikka järjestelmä sinänsä oikein toteutettuna voisi olla toimiva. OAO:n puheenjohtaja Päivi Koppanenkin totesi, että toteutetuilla malleilla, joilla vuosityöaikaa on toteutettu väärin, ei voida jatkaa.

Aikataulu, kokeiluissa mukana olleilta perusasteen kouluilta saatu palaute ja muu asiaan liittyvä johti siihen, että valtiolla vuosityöaikakokeilu päätettiin tämän vuoden osalta laittaa ”jäähylle ”. Asiaan tullaan kuitenkin palamaan heti uuden lukuvuoden 2019-20 alettua. KSOLLIn tulisikin olla valmiina ja valmistautuneena siihen, millainen uusi työaikamalli sopisi nykyiseen alati muuttuvaan työhömme. Nykyinen pelkkään opetusvelvollisuuteen perustuva työaikamalli ei enää vastaa nykyistä työnkuvaamme.

Kesän jäsenmatka Barcelonaan lähestyy. KSOLLI on tukenut matkaa merkittävällä tavalla suhteessa taloudelliseen tilanteeseemme. Laskeva jäsenmäärä OAJ:ssä, samoin kuin KSOLLIssa, on merkittävä huoli tulevaisuutemme kannalta. Kehottaisinkin teitä kannustamaan ja esittämään faktoja uusille mahdollisille ei vielä jäseninä OAJ:ssä oleville opettajataustaisille henkilöille, että he liittyisivät KSOLLIn kautta OAJ:n jäseniksi. Jäseneksi OAJn sääntöjen mukaan tulee liittyä sen jäsenjärjestön kautta, joka edustaa työpaikalla OAJ:ä.

Toivotan teille kaikille jäsenille rentouttavaa ja mieltä keventävää kesää vapaajaksollanne ja niille, joilla on ”oikea kesäloma ”.

Osan kanssa tapaamme vielä Barcelonassa.

Arto,  pj.

30 vuotta näkövammaisten lasten opettajana

Kun näkövammainen oppilas unohtaa tukijaksolla opettajan nimen, hän usein kutsuu opettajaa Riitaksi. Tämä on varsin hyvä veikkaus, sillä Riitta Kangasaho on ehtinyt ohjata monta oppilassukupolvea Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onervassa – entisessä Jyväskylän näkövammaisten koulussa – kolmikymmenvuotisen uransa aikana.

Riitta Kangasaho jää eläkkeelle kuluvan kevätlukukauden jälkeen, mutta vauhtia riittää vielä viimeisille metreille. Tällä hetkellä hän työstää kollegansa Tarja Eskosen kanssa uutta pisteaapista. Me kollegat puolestamme yritämme tallentaa Riitan osaamista niin paljon kuin mahdollista. Jopa hänen oppilaidensa Pistekonelaulu nauhoitettiin, jotta seuraajatkin osaisivat sitä laulaa. Jyväskylässä pistekoneet siis laulavat jatkossakin ”RÖNKS, RÖNKS”.

– Pistekonelaulu syntyi eräällä tukijaksolla parikymmentä vuotta sitten. Jaksolla oli viisi sokeaa oppilasta ja kaikki olivat kovia laulajia. Oppilaat tykkäsivät keksiä itse lauluja ja saman viikon aikana syntyi kaksi laulua. Toinen kertoi pistekoneesta ja toinen abakuksesta. Laulut olivat niin hyviä, että niitä on laulettu siitä lähtien aina uusien oppilaiden kanssa. Lapset odottavat joka kerta tukijaksoilla sitä, kun saa laulaa Pistekonelaulua, ja kaikki saavat painaa samanaikaisesti pistekoneella kaikki kuusi pistettä alas ”RÖNKS RÖNKS” -kohdassa, kertoo Riitta Kangasaho.

Sattuma toi näkövammaisten opettajaksi

– Kun lähdin opiskelemaan erityisopettajaksi, ajatuksenani oli suuntautua kuulovammaisten opettamiseen, mutta sinä vuonna kyseistä kurssia ei järjestetty, joten päädyin näkövammaisten opettajakurssille. Loppujen lopuksi tämä koitui iloksi, sillä olin erikoistunut musiikkiin ja sitä osaamista olen pystynyt hyödyntämään työssäni näkövammaisten oppilaiden kanssa, Riitta Kangasaho kertoo.

Jyväskylän näkövammaisten kouluun tultuaan Kangasaho työskenteli ensimmäiset kaksi vuotta erityisluokanopettajana ja siirtyi sen jälkeen ohjaavaksi opettajaksi. Tässä työssään hän on ajellut Suomea ristiin rastiin. Nykyisin navigaattorit ovat apuna, mutta ennen ohjeet kysyttiin puhelimitse kouluilta ja sieltä saadut reittikuvaukset ja ajo-ohjeet olivat monenkirjavia.

– Ajo-ohjeista huomasi helposti, onko opettajalla itsellään ajokorttia vai ei. Joskus piti laskea maitolaitureita ja postilaatikoita päästäkseen perille. Monta kertaa eksyksissä ollessa piti etsiä puhelinkioski ja soittaa koululle, mutta aina lopulta pääsin perille. Joskus taas on ollut niin kiirettä, että ohjauskäynti on tehty eriparikengissä, nauraa Riitta.

Elämään oppimista

– Näkövammaisten lasten varhaiskuntoutus ja apuvälineet ovat kehittyneet hurjasti kuluneen kolmenkymmenen vuoden aikana. Ennen lukulaitteet olivat harvassa ja lapset yrittivät pärjätä kiikareilla tai suurennuslaseilla, valkoiset kepit eivät olleet jatkuvasti käytössä eivätkä äänikirjat olleet kaikkien saatavilla. Nykyään esimerkiksi tietokoneet ja puhelimet ovat apuna jo pienillä oppilailla. Oikeastaan ainoa, mikä on pysynyt samana, on Perkins ja pistekirjoitus, kuvailee Riitta Kangasaho.

Näkövammaisten lasten kasvatuksessa Riitta korostaa sosiaalisten taitojen sekä itsenäisen elämän taitojen opettamista. Valterin ryhmätukijaksot tukevat omalta osaltaan myös näitä taitoja.

– Akateemisia taitoja jokainen lapsi oppii omalla tavallaan ja omaan tahtiinsa. Niiden merkitys helposti korostuu liikaakin. Elämän ja lapsen tulevaisuuden kannalta on yhtä tärkeää tai joskus tärkeämpääkin harjoitella sosiaalisia ja itsenäisen elämän taitoja. Itsetunnon ja pärjäämisen kannalta on hyvä oppia elämään mahdollisimman itsenäisesti. Vanhemmilla on iso rooli lasten sosiaalisten suhteiden kehittymisen tukemisessa.

– Valterin tukijaksot täällä Onervassa ovat merkityksellisiä oppilaille. Erityisesti sokeat lapset kaipaavat toistensa seuraa ja vertaisryhmää. Oppilailla on paljon sellaista yhteistä jaettavaa ja keskusteltavaa, mitä ei välttämättä kukaan omassa koulussa ymmärrä. Se on hyvää vastapainoa oman koulun arkeen. Jaksoilla syntyy elinikäisiä ystävyyssuhteita ja yhteyttä kavereihin pidetään puhelimitse tai vierailemalla toisten luona. Ennen vanhaan perheillä oli kalliita puhelinlaskuja, kun lapset soittelivat toisilleen. Onneksi nykyään verkossa voi jutella tuntikausia ilman minuuttilaskutusta.

Monipuolinen työsarka

Työvuosiensa aikana Riitta Kangasaho on reissannut Suomea ristiin rastiin, pitänyt perehdytyskursseja vanhemmille, avustajille ja opettajille sekä opettanut liikkumistaitoa. Hän on tehnyt paljon yhteistyötä Pohjoismaisten näkövammaisten koulujen kanssa sekä osallistunut näkövamma-alan seminaareihin ja kongresseihin monissa eri maissa. Viime vuosina Riitan päätyönä on ollut sokeiden lasten tukijaksojen pitäminen sekä näkövammaisten lasten ohjauskäyntien tekeminen.

– Ohjaavan opettajan työssä yhteistyö vanhempien, oppilaiden, koulujen ja kuntoutusohjaajien kanssa on ollut antoisaa. Välitön, avoin keskusteleva ilmapiiri on voimaannuttavaa; tämä työ on usein molemminpuolista saamista sekä ideoiden jakamista. Lasten oppimisen iloa sekä uteliaita ja tutkivia käsiä on ihana seurata. Oppimateriaalien valmistaminen on kiinnostavaa ja onnekseni saan tehdä vielä tämän Pisteaapisen, iloitsee Riitta Kangasaho.

”Eläkevuosilta toivon mahdollisuutta tehdä kaikkea sitä mitä ei ole ennättänyt tehdä työelämässä. Matkustelulle, teatterille, museoille, taidenäyttelyille sekä konserteille on nyt enemmän aikaa.”

Kirsi Salonen, Riitta Kangasahon kollega Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onervassa

Liittokokouksessa

KSOLLIn liittokokous järjestettiin 13.-15.6.2018 Kuopiossa.

Koistisen Heikki oli isossa roolissa järjestelyjen suhteen ja olikin luonut hienot puitteet ja meiningit liittokokoukselle.

Ilmoittautuneita liittopäiville oli tällä kertaan 43. Saavuimme Kuopioon kukin taholtamme keskiviikkona 13.6. suoraan herkulliseen ruokapöytään ja sieltä kokoustamaan.

Liitolla oli isoja asioita päätettävänään, olihan OAJ:n jäsenmaksupalautejärjestelmän uudistus leikannut ison osan vuotuisista jäsenmaksupalautteistamme. Hallitus esitti, että sääntöjä muutettaisiin siten, että toimihenkilöitä vähennettäisiin ja toimihenkilmaksuissa säästettäisiin. 

Toinen iso muutos oli eläkeläisten täysistä jäsenoikeuksista luopuminen. Keskustelimme asiasta pitkään ja hartaasti ja totesimme, että jäsenmaksua maksamattomat jäsenet eivät voi tässä taloudellisessa tilanteessa saada samoja oikeuksia, kuin maksavat jäsenet. Sovimme, että eläkeläisiä kutsutaan edelleen tapahtumiin sikäli, kun paikkoja jää ja he voivat halutessaan lähteä mukaan tapahtumiin omakustanteisesti tai paikallisissa tapahtumissa maksamalla säädetyn omavastuun. Toivomme edelleen näkevämme eläkeläisiä tapahtumissamme!

Liittokokous valitsi myös toimihenkilöt seuraavaksi komevuotiskaudeksi:
Liiton puheenjohtajana toimii Arto Ollila (Valteri-koulu, Tervaväylä)

Liiton sihteeri tiedottajana toimii Anu Pakkanen (Valteri-koulu, Onerva)

Hallituksen jäsenet ovat:

Anu Pakkanen, vara Kirsi Niemi (Valteri-koulu, Onerva)

Marja Lounaskorpi, vara Tiina Heikkinen (Valteri-koulu, Onerva)

Minna Maikkola, vara (Valteri-koulu, Tervaväylä)

Mervi Lappalainen, vara Petra Lappalainen (Valteri-koulu Mikael)

Heikki Koistinen, vara Jukka Vetoniemi (Valteri- koulu, Mäntykangas)

Liisa Maikkula, vara Marketta Karvonen (Valteri-koulu, Ruskis)

Tomi Vuorela, vara Tuomas Laine (Spesia, Turku)

Varsinaisen liittokokouksen jälkeen suuntasimme kaupungin vastaanotolle kaupungintalon juhlasaliin. Meitä vastassa oli Kuopion opetusjohtaja Leena Auvinen ja Mäntykankaan rehtori Inkeri Kekäläinen. Virallisten tervehdysten jälkeen kaupunki tarjosi vieraanvaraisiesti juhlijoille naposteltavaa herkkuja notkuvasta pöydästä.

  

Iltaa vieteltiin Onnenonkijoita kuunnelle aina pikkutunneille asti.

Torstaipäivän aloitimme kuuntelemalla Kuopion konservatorien opettajien Annukka Knuuttilan ja Elina Vetoniemen mielenkiintoista luentoa: Erityisen tuen tarpeen lapset ja musiikkikasvatus. Jos oli eilinen juhlapaikka komea, niin niin oli tämäkin Kuopion rouvasväenyhdistyksen Kristallisali.

Lounaan jälkeen oli vapaa-aikaa, jota saattoi viettää kukin omalla tavallaan. Heikki oli järjestänyt Amacing Race - Action trackin, jonka avulla etsimme Kuopion keskeisiä nähtävyyksiä ja keräilimme pisteitä pottiimme. 

Osa porukasta innostui lähtemään sisävesiristeilylle, joka oli hieman viileästä säästä huolimatta oikein kiva kokemus.

Juhlaillallinen järjestettiin Wanhassa satamassa. Paikka oli upean tunnelmallinen, ruoka erittäin hyvää, musiikki oikein mainiota ja tunnelma katossa. Ruokailun jälkeen pääsimme vielä testailemaan taitojamme karaokessa ja tanssilattialla. 

Upeita kokemuksia kaikki tyynni.

   

Kiitos Kuopio! 

Kesällä 2021 tapaamme näissä merkeissä Mikkelissä!